Liikenne tarvitsee jatkossakin oman EU-rahoitusmekanismin
Piia Karjalainen (piia.karjalainen
EU:ssa ja jäsenmaissa on viime vuosikymmeninä tehty valtavasti työtä niin sanotun Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T -verkko) määrittämiseksi. Asema TEN-T -verkolla on tuonut mukanaan laatu- ja yhteentoimivuusvaatimuksia, mutta toisaalta myös mahdollisuuden hyödyntää EU-rahoitusta tarvittavien investointien tukena. Niin kutsuttu Connecting Europe Facility (CEF) -rahoitus ja sen edeltäjät ovat olleet apuna vauhdittamassa monia tärkeitä yleiseurooppalaista lisäarvoa luovia liikennehankkeita, myös Suomessa.
EU:n komission suunnasta on kaikunut viestiä pyrkimyksestä uudistaa EU:n budjettia tulevalla MFF-kaudella siten, että liikenteen rahoitusta oltaisiin kanavoimassa jatkossa lähinnä kansallisten rahoituskokonaisuuksien kautta. Tämä heikentäisi yhtenäisiä, rajat ylittäviä yhteyksiä ja riskeeraisi satamien väliset tasavertaiset toimintamahdollisuudet Euroopassa. TEN-T -verkon toteutuminen koko Eurooppaa yhdistävänä verisuonistona uhkaa siirtyä yhä kauemmaksi tulevaisuuteen, jollei Euroopan rahoitusmekanismi tue tätä pyrkimystä.
Satamien rooli osana Euroopan liikenneverkostoa on merkittävä, ja niiden merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen ja energiasiirtymän myötä. Satamat eivät ole vain paikallisia toimijoita, vaan ne palvelevat kansainvälisiä merikuljetusvirtoja, monen jäsenmaan markkinoita sekä lukuisia rajat ylittäviä kuljetusyhteyksiä. Satamilla on myös keskeinen rooli energiasiirtymän mahdollistamisessa sekä EU:n turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä edellyttää mittavia investointeja uusiin vähäpäästöisiin polttoaineisiin, uusiin teknologisiin ratkaisuihin ja kehityshankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuuden ja puolustuksen edellytyksiä. Näiden hankkeiden tuotto on usein hidasta tai epävarmaa. Tämän vuoksi Suomen toivottaisiin ajavan nyt Unionin tulevissa budjettineuvotteluissa linjaa, joilla varmistetaan, että nämä investoinnit eivät jää EU:n budjettipolitiikan uhriksi.
EUn sisämarkkinan toimivuus ja Euroopan kilpailukyvyn taustatekijänä on edelleen tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. TEN-T -verkko on aikanaan luotu tukemaan tätä tavoitetta. Yhteisen liikennepolitiikan tulee perustua koko Euroopan yhteisiin prioriteetteihin ja lisäarvon tuottamiseen. Suomen Satamien näkökulmasta toivomme vahvaa, EU-tasoista liikennebudjettia, joka tarjoaa suoran rahoituskanavan koko Euroopan kannalta tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin.