Yhteistyöhön AFIR-jakeluvelvoitteiden toteutuksessa

AFIR-jakeluvelvoitteiden toteutuksen yhteistyön konkreettisia kohteita pohjustettiin ja tunnistettiin Satamapäivillä 19.9.2024 aiheelle omistetun teematunnin aikana. Aiheesta alustivat Hannu Kallio / Naantalin Satama Oy, Emmi Simonen / LVM sekä Hans Ahola / Ahola Group. Suomen Satamat ottaa koppia aiheiden edistämisestä omissa työssään sääntelyn ja soveltamisen kysymyksissä, mutta myös yhdistyksen työryhmissä sekä viestinnän ja yhteistyöverkostojen avulla.

Yhteistyön aiheita löytyy nopeasti sataman toiminnoissa ja niiden ympäriltä – yhteistyön konkreettiset tavoitteet ovat osin kuitenkin hieman perinteisestä poikkeavia. Oikein sijoittuneet lataus- ja tankkauspisteet edesauttavat satamissa käyvän rekkaliikenteen sujuvuutta ja liikkumisen taloudellisuutta. Sopivat paikat eivät kuitenkaan aina sijaitse aivan sataman kupeessa vaan rekkaliikenteen reitteihin sopivissa levähdyspaikoissa. Periaatetta voidaan viedä kaavoituksen tavoitteisiin eri tasoilla. Voisiko kauppakamariyhteistyö eri tasoilla olla yksi paikka ja verkosto aiheen edistämiselle? 

Ulkoisen rahoituksen jatkumisen tarpeesta oli yhteinen näkemys – vaihtoehtojen paletti on vielä liian iso, että kaupallisuus olisi asiassa normi. EU:n CEF-AFIF -haut tarjoavat mahdollisuuksia isoille kokonaisuuksille, ja blending-rahoituksessa Finnvera antaa toimijoille takauksia. Miten voisi kasvattaa luontevasti hanke-esitysten laajuutta ja samalla tulosten vaikuttavuutta? Mitkä ovat mahdollisuudet yhdistää eri hakujen teemoja samaan hankkeeseen? Selvitämme asiaa.  

Sähköistyminen vahvistaa täydentävien toimien tarpeellisuutta. Akustot ovat osa sähkönjakelun jatkuvuuden varautumista ja sellaisenaan tärkeää. Akkupuskuroinnin mahdollisuus ja merkitys tulevat kasvamaan; mikä on yhteistyön mahdollisuudet ja keinot tässä asiassa? Ketkä voisivat olla sen aiheen yhteistyökumppaneita? 

Tässä vaiheessa kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta liikkeelle lähtö selventää vähitellen kuvaa. Seuraavassa tarpeita ja ajatuksia, joita myös nostettiin keskustelussa esiin:

• Lastinkäsittelylaitteille sähkötoimisuus voi olla mahdollisuus riippuen mm. siitä, millaiset ovat kaluston päivittäiset käyttötunnit.
• Tiedolla johtamisella, reaaliaikaisella tilannekuvalla ja toimintojen ohjaamisella on selvitty pitkään kuljetusalan päästöjä vähennettäessä. Nyt aletaan tarvita energiavaihtoehtoja.
• Yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin toteutus tunnistetaan tavaroiden liikkumisen pohjalta, ei terminaalien sijainnin.
• Vihreät käytävät ovat konkreettinen lähtökohta kuljetusketjua palveleville kehitysaskelille.
• Kaupunkisolmukohdat tunnistetaan tärkeiksi jakeluverkoille. Löytyisikö sähkömarkkinalainsäädännön mahdollistamia uusia tapoja tehdä yhteistyötä verkkojen vahvistamisessa?

 Kirsti Tarnanen-Sariola, apulaisjohtaja, Suomen Satamat ry.