Merenkulun kustannuksiin vaikuttavia poliittisia päätöksiä Suomessa ja EU:ssa

Osana kevään kehysriihen julkisen talouden säästöpakettia päätettiin väylämaksun palauttamisesta täysimääräiseksi v. 2025 alussa. Kehysriihen pöytäkirjamerkinnöissä todettiin, että esim. alusten jääluokat tulee jatkossakin huomioitua väylämaksutaulukossa ja lisäksi tuotiin esiin pyrkimys alentaa matkustaja-alusten väylämaksujen enimmäismäärää Ahvenanmaan kuljetusten turvaamiseksi. Muutoin väylämaksun kantamisen perusteita ei uudistettane tässä yhteydessä. Väylämaksujen palauttaminen täysimääräiseksi tuli aikamoisena yllätyksenä koko alalle. 

EU-tasolla on keväällä keskusteltu osana Fit for 55 -pakettia annetusta energiaverodirektiivistä. Puheenjohtajamaa Belgian johdolla käydyt keskustelut eivät johtaneet jäsenmaiden yksimielisyyteen, ja asian käsittely siirtyy seuraavalle parlamenttikaudelle eli ensi syksyyn. Energiaverodirektiiviehdotuksen mukaan nyt otettaisiin ensimmäistä kertaa käyttöön aluksille toimitettavien polttoaineiden verotus. Verotus rajoittuu EU:n sisäisessä vesiliikenteessä käytettäviin aluksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos alus tankkaa polttoainetta EU:n satamassa ja sitä seuraa toinen käynti EU:n satamassa, bunkrattua polttoainetta verotetaan. Tällainen ehdotus vaikuttaa näin ollen ensisijaisesti EU:n satamiin, joissa harjoitetaan merkittävää bunkrausta. Lisäksi se merkitsisi ylimääräistä verotusta EU:ssa sisäiselle merenkululle, perittävän päästökauppamaksun lisäksi. Suomen Satamat on osana ESPOn kannanottoa esittänyt huolensa direktiivin vaikutuksista kilpailukykyvaikutuksiin sekä kritisoinut ehdotusta siitä, ettei se luo jäsenmaille velvoitetta maasähkön verohuojennuksen käyttöönotolle.