Kierrätyspolttoaineet tarvitsevat satamia
Suomen Satamat ry (info
suomensatamat.fi
Karkeasti 40% Euroopan satamien kautta kulkevista lastivirroista ovat energiasidonnaisia1). Siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on muuttanut satamissa näiden tuotevirtojen laatua ja tekee niistä erottamattoman osan yhteiskunnan energiasiirtymää ja energiatuotteiden huoltovarmuutta.
Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa – sähköä ja lämpöä - minkä vuoksi energiajärjestelmän murros on yksi 2020-luvun isoja kysymyksiä. Siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti vähähiilisempiä energiantuottamisen muotoja haastaa myös energiahuoltovarmuuden. Energiahuollon turvaaminen edellyttää toimivia ja monipuolisia polttoainemarkkinoita ja energia-alan toimitusvarmuutta. Suomen huoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että koko toimitusketju Suomeen ja Suomessa toimii häiriöttömästi, myös logististen solmukohtien kuten satamien osalta.
Siirtymän myötä satamien lastivirrat ja infrastruktuurin käyttö ovat olleet muutoksessa. Kiertotalouden roolin vahvistaminen tarvitsee investointeja ja toimintaympäristön ennakoitavuutta, kuten kierrätyspolttoaineiden2)tuontiin liittyvien eri lupien yhteensovittamista. Yksi ratkaisua vaativista kysymyksistä on taata kierrätyspolttoaineiden kuljettamisen mahdollisuus kysynnän ja kuljetuslogistiikan parhaiden ratkaisujen pohjalta, lastien ympäristövaikutusten ehkäisy huomioiden, ilman satamakohtaisia läpimenomäärien rajoituksia.
Vihreä siirtymä on kasvattanut RDF- ja SRF-kierrätyspolttoaineiden kysyntää Euroopassa. Ne ovat jäteperäisiä, niille on omat laatustandardinsa ja ne hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Suomessa niiden nopeaan tuonnin kasvuun on vaikuttanut osaltaan venäläisen hakkeen tuonnin päättyminen vuonna 2022 ja suomalaisen hakkeen ja jätepolttoaineiden riittämätön saatavuus. Kierrätyspolttoaineiden kasvanut osuus on nyt vakiintunut yhdyskuntien lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineiden valikoimassa, ja energiayhtiöt investoineet laitoksissaan tarvittaviin prosessimuutoksiin.
Vaihteleviin tuotantotarpeisiin mukautettava lämmön- ja sähköntuotanto tarvitsee saatavuuden ohella laitoksille toimitettavilta prosessieriltä sekä säännöllisyyttä että joustavuutta. Tämä saavutetaan riittävän suurilla kertalaivauserillä kustannusten ja kuljetuksen aikaisten päästöjen pitämiseksi matalina sekä riittävillä puskurivarastoilla, jotta toimitukset energialaitokselle voidaan tehdä sopivan kokoisina rekkakuljetuserinä.
Koska kierrätyspolttoaineiden kysyntä on suurta muuallakin, tarvittavien määrien hankintaa ja laivausta suomalaisiin satamiin tehdään jopa vuotta ennen niiden käyttöä energialaitoksissa. Kierrätyspolttoaineiden korvaaminen lyhyellä aikavälillä onnistuu nykyhetkellä vain fossiilisilla ja kalliimmilla polttoaineilla: hiilellä, öljyllä tai maakaasulla.
Jätepohjaisen kierrätyspolttoaineen kuljettamista säädellään jätteen kansainvälisenä siirtona, joka edellytetään vakuuden maksamista.3). Suomen ympäristökeskus kansallisena toimivaltaisena viranomaisena myöntää luvat hyötykäyttöön tulevien jätepolttoaine-erien tuontiin.
Satamat ovat kierrätyspolttoainelastien läpivirtauspaikkoja, joissa tavoitellaan tuotannon tarvitsemaa lastien tarvitsemaa nopeutta ja määrällistä kapasiteettia. Satamanpitäjä- ja satamaoperointiyritys investoivat tarvittaessa ympäristövaikutukset huomioiden kierrätyspolttoaineiden kuljetusten tarvitsemaan kuljetus- ja kenttäinfrastruktuuriin, alusten lastinkäsittelylaitteisiin sekä muihin toiminnallisiin järjestelyihin. Kuitenkin vain osa satamista sijaitsee paikoissa, jotka ovat riittävän lähellä lopullisia käyttöpaikkoja ja joissa voidaan tarjota palveluna kuljetukseen liittyviä tilapäisen säilytyksen alueita ja/tai mahdollista satama-aikaista käsittelyä.
Suomessa satamatoiminnalta edellytettävä toiminnallinen ympäristölupa velvoittaa sekä satamanpitäjäyhtiötä että lastinkäsittelijäyritystä. Aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan sisältämien ehtojen tehtävänä on ehkäistä merkittävät haitat ympäristölle ja naapureille kierrätyspolttoaineiden tilapäisen säilytyksen ja mahdollisen satama-aikaisen käsittelyn aikana. Kussakin satamassa suunnitellaan ja toteutetaan ehtoja noudattavat ja paikallisiin olosuhteisiin sopivat kierrätyspolttoaineiden tarvitsemat rakenteet ja järjestelyt, joita sataman toiminnanharjoittajat seuraavat, arvioivat ja tarvittaessa muokkaavat lastivirtojen muutosten tarvitsemalla tavalla.
Suomen Satamat ry näkee satamatoimialalla energian huoltovarmuuteen kohdistuvan merkittävän uhan siinä, jos toiminnallisten ympäristölupien määräyksien lähestymistapa muuttuu nykyisestä vaikutusten ehkäisystä lastimäärien sääntelyyn.
Viittaukset:
1) Konsulttiyhtiö Royal HaskoningDHV:n selvitystyö, julkaistu 31.5.2022. Lähde: The new energy landscape Impact on and implications for European ports (espo.be)
2) Kierrätyspolttoaine, REF (REcovered Fuel) on yleisnimi jätteistä valmistetuille polttoaineille, joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa.
RDF (=Refuse Derived Fuel) on lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä (MSW, municipal solid waste) mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine. RDF-polttoaineet ovat kuivia, yhdyskuntajätteestä valmistettuja polttoaineita, jotka koostuvat pääasiassa muoveista, pahvista ja vastaavan kaltaisista jakeista, joita ei ole pystytty muulla tavoin hyödyntämään. RDF-paalit sisältävät myös orgaanista jätettä.
SRF (= Solid Recovered Fuel) on kiinteä paalimainen kierrätyspolttoaine, joka ei sisällä eloperäistä jätettä, vaan esimerkiksi muovia. SRF on yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta, joka on valmistettu eurooppalaisen standardin EN 15359 mukaisesti.
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jätteiden siirrosta 1013/2006