Tehokkaat markkinat ratkaisevat
Suomen Satamat ry (info
Suomensatamat.fi
Satamaan tutustumisen aloitin lukioajan kesätöissä 1970-luvun alussa Paraisilla piensahojen Sahojen Laivaus Oy:ssä. Puunjalostusalalle en päätynyt eikä vetoa satamiin syntynyt. Kun Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Tie- ja liikennelaboratorion tutkijana olin tekemässä tavaravirtatutkimusta, olivat satamat tärkeitä tietolähteitä. Olimme myös mukana kehityshankkeissa, joissa aloitettiin OVT:n eli organisaatioiden välisen tiedonsiirron kehittämistä kuljetusalalla, siis digitalisointia. Näin syntyivät kontaktit Satamaliittoon ja satamiin.
Vuonna 1990 siirryin liikenneministeriöön, jossa minut pian määrättiin tavaraliikennetoimiston pääliköksi uudistamaan tavaraliikennepolitiikkaa. Suomi piti sopeuttaa Euroopan avautuville kuljetusmarkkinoille, ensin ETA- ja pian EU-jäsenyyteen.
Siihen aikaan elinkeinoelämä esitti, että liikenneministeriön on tarkasteltava koko logistiikkajärjestelmää. Oli tehtävä arvio, mitä tuo tarkoittaa vielä uudehkossa asiassa. Teetimme ensimmäisen logistiikkaselvityksen, jonka tuloksissa pääteltiin, mitä tehdään.
Yhtenä käytännön tuloksena satama-asiat määrättiin tavaraliikennetoimiston hoidettavaksi. Satamalainsäädännön uudistaminen oli aloitettu 90-luvun alussa. Työn tulos mahdollisti yksityissatamien tulon privilegiosatamien markkinoille. ”Lex Kantvikina” tunnetuin lain soveltaminen alkoi vuonna 1995. Lakihankkeissa omien etujen puolustajat tekivät voitavansa, jotta uudistus ei muuttaisi mitään. Satamaliitto saavutti tavoitteensa- onhan satamakaupungeilla eduskunnassa enemmistö. Pari vuosikymmentä kului ja tarpeettomat satamien ”elinkeinolait” kumottiin.
Satamaliitto tarjoaa jäsenilleen huippuosaamista kustannustehokkaasti
Satamaliitto on uudistunut logistiikka-alan muutosten mukana ja hoitaa tehokkaasti tehtäväänsä. Vaikuttamistyössä se tarjoaa jäsenilleen Euroopan huippuosaamista kustannustehokkaasti kevyellä rakenteella yhdessä jäseniensä kanssa. Edunvalvonnassa pääkohde ovat EU:n elimet, joissa liiton näkyvyys on hyvä. Asema ja arvostus Euroopan satamien ESPOssa on tärkeää. Ministeriön virkamiehille liiton osaaminen ja yhteydet toki asettavat haasteitakin, mutta niin pitää ollakin. Yhteys oli aina hyvä, vaikka asiat joskus riitelivätkin. Vaikuttamistyössä liitto on avoin ja toimii reilusti. Tukea olen aina saanut.
Kaupunkisatamien satamamaksut pysyivät pitkään viranomaismaksuina- onneksi valtio ei niitä enää vahvistanut! Satamamaksuista alkoi tiivis yhteistyöni satamien, Satamaliiton ja satamien sidosryhmien kanssa, kun 90-luvulla aloitettiin Portnet-tietojärjestelmän kehittäminen. Siinä tulivat satamat ja satamien johto tutuiksi. Kunnianhimoinen tavoite oli saada ulkomaisia vastinsatamia kommunikoimaan Portnetin kanssa. Sitä käytiinkin esittelemässä Tukholmassa, Lyypekissä ja muuallakin.
Mieleenpainuva oli vierailu Tukholmassa tulliylihallituksessa. Olimme suurella joukolla matkassa ja meidät vastaanotti pääjohtaja- vanhempi herra. Ehkä paikalla oli asiantuntijakin. Laivallahan sinne tultiin, joten oma joukkuekin oli jo matkan rasituksien vaivaama. Ei saatu maailmaa muuttumaan.
Satamaoppia sain myös 90-luvun puolivälissä, kun vedin paineen sietoa vaatineen Pirkkalan satamahankkeen liikennetaloudellisen vertailun. Lobbaus oli kova, mutta tulokset olivat selvästi Vuosaaren kannalla. Työssä Satamaliitto pysyi olosuhteet huomioon ottaen kiitettävän neutraalina.
Ministeriössä satama-asioiden määrä lähti kasvuun, kun EU-komissio esitteli vuonna 1998 vesiliikenteen vihreän kirjan. Kun se ministerineuvostossa käsiteltiin, oli ministerinä myöhempi Satamaliiton toimitusjohtaja. Siitä lähtien satama-asioita on ollut EU-valmistelussa keskeytyksettä monessa muodossa. Työtä helpotti 90-luvulla aloitettu logistiikan ja kuljetusten tutkimustyö sekä digitalisaation kehittäminen. Vaikutusarvioihin ei ollut tarvetta, kun tiesimme vaikutukset ja mihin pyritään.
Konttiliikenne kasvoi nopeasti ja Helsinki-Tallinna-lauttaliikenne nousi nykyiseen asemaansa. Vuosaaren ja Mussaloon on rakennettu satamat, Kokkolassa on katettu terminaali jne. Satamat on yhtiöitetty ja aidattu. Luotsaus on muutettu nykyaikaan, merenkulun ympäristövaatimuksia tiukennettu jne. Satamapalvelut ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Palveluissa EU-lainsäädäntö olisi voinut mennä pidemmällekin. Suomen lainsäädäntö ja toimintaympäristö ovat siihen valmiita. Tosin jotain kilpailuepäkohtaa pohtiessani olin yhteydessä tuttuuni Kilpailuvirastossa. Hän totesi, että oikeassa olet, mutta vievät porukalla konttipinon taakse, jos näitä alkaa selvittämään.
Aika ajoin esitetään, että Suomessa on liikaa satamia. Voi pitää paikkansa, mutta vain tehokkaat markkinat ratkaisevat satamaverkon laajuuden. Valtion tehtävänä on huolehtia pelisäännöistä ja talvimerenkulun edellytyksistä yhdessä Ruotsin ja Viron kanssa.
Innostus satama-asioihin voi liittyä perintötekijöihin. Koivistolaisena kaikki edeltävät sukupolvet ovat olleet merenkulkijoita, laivureita, luotseja, kalastajia ja satamatyöntekijöitä. Koiviston satama oli viimeisinä Suomen vuosina suurin raakapuun ja suuri sahatavaran satama olematta privilegiosatama!
Lassi Hilska
Hallitusneuvos emeritus
Liikenne- ja viestintäministeriö