EU:ssa valvotaan kolmansien maiden vaikutusvaltaa satamissa

Kriittistä infraa ja satamia koskevat kaksi EU-lakia, joilla pyritään tunnistamaan EU:n ulkopuolisten tahojen ja ennen kaikkea valtiollisten toimijoiden taholta saavutettua asemaa ja vaikutusvaltaa Euroopan infrastruktuurissa.  

1. Ulkomaisia suoria investointeja koskeva EU-laki FDI (Foreign Direct Investments Regulation) sisältää jäsenvaltioille vapaaehtoisen läpivalaisumenettelyn ja tiedonvaihdon kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista ulkomaalaisomistuksista. Kyseinen laki ei tuo Suomen valtiolle eikä Suomen satamiin uusia velvoitteita, koska Suomi on yksi niistä vajaasta 20 EU-jäsenvaltiosta, joilla on jo olemassa kansallinen sääntely etukäteiseen luvanvaraisuuteen silloin, kun kriittistä infraa oltaisiin myymässä EU:n ulkopuoliseen omistajuuteen. 

   On todennäköistä, että nykykomissio pyrkii vielä ennen ensi kesän vaaleja tässä uudessa geotaloudellisessa tilanteessa kiristämään FDI-lakia siten, että kaikille jäsenvaltioille tulisi pakolliseksi ennakko- tai takakätinen tarkastelu/lupa/valvonta kriittiseen infraan koskevista omistajavaihdoksista ja näistä tiedon jakaminen unionin sisällä.  

2. Sen sijaan uusia mahdollisia velvoitteita satamayhtiöille syntyy lokakuussa voimaan astuneen sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu EU-asetuksen johdosta. Asetuksesta käytetään tässä sen englanninkielistä lyhennettä FSR (Foreign Subsidies Regulation). Tällä sääntelyllä pyritään ehkäisemään kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla sen johdosta, että hankintamenettelyissä joku tarjoaja voisi saada etua siitä, että hankintakokonaisuudessa on mukana EU:n ulkopuolisten valtiollisten toimijoiden (tai heidän bulvaaniensa) tarjoamaa taloudellista etua. Taloudellista etua voi olla edullinen laina, takausehdot, ehdot, joilla jätetään maksuja perimättä jne. Taloudellinen etu määritellään FSR-laissa hyvinkin laajalla taloudellisten etujen kirjolla. 

   FSR -lakia sovelletaan sekä yritysjärjestelyissä että hankintamenettelyissä kaikilla toimialoilla. Hankintamenettelyissä lain soveltamisen taloudellinen raja on määritelty siten, että mikäli hankintakokonaisuus on arviolta vähintään 250 miljoonan euron arvoinen, ja mikäli ns. kolmannen maan taloudellista etua on vähintään 4 miljoonan euron suuruisella määrällä komissiolle tehtävää ilmoitusta edeltävän kolmen vuoden aikana kutakin kolmatta maata kohden, lain velvoitteet astuvat voimaan. Mikäli hankintakokonaisuus jaetaan osiin, soveltamisalaraja on taloudelliselta arvoltaan 125 miljoonaa euroa samalla 4 miljoonan euron taloudellisella panoksella. Kääntäen voi todeta, että alle 4 miljoonan euron hankintakokonaisuudet jäävät lähtökohtaisesti sen ulkopuolelle, että kolmansien maiden antaman taloudellisen tuen katsottaisiin vääristävän kilpailua markkinoilla. Tiettyjä muitakin pieniin hankintoihin koskevia poikkeustilanteita löytyy laista. 

   Peruslähtökohta laissa on, että kilpailua tosiasiallisesti ja mahdollisesti vääristävä kolmansien maiden taloudellinen tuki tulee notifioida EU:n komissiossa. Tämä notifiointi tulee tehdä ennen kuin tavara- tai palveluhankintasopimuksia laitetaan täytäntöön. Komissiolle tehtävää ilmoitusta varten on laadittu oma lomake.  

   Julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien on annettava ilmoitus tai vakuutus, jossa luetellaan kaikki saadut ulkomaiset taloudelliset panokset ja vakuutus, että saaduista ulkomaisista taloudellisista panoksista ei tarvitse antaa komissiolle ilmoitusta. 

   Lisäksi laissa on määräykset siitä, että komissio voi tehdä tarkastuksia ajanjaksolta ennen kuin ilmoitusvelvollisuus astui voimaan (lokakuu 2023). Laissa löytyy myös menettelyt tilanteeseen, jossa hankintayksikkö epäilee kilpailua vääristävää panosta, vaikka tarjoava taho muuta vakuuttaa. 

   FSR –laki lähtee siitä, että kiellettyä taloudellista etua voi olla hankintakokonaisuuden alihankintaketjussa, josta hankintayksikön tulisi olla tietoinen. Tämä antaa soveltamisalan sisään menevien hankekokonaisuuksien kohdalla aiheen tarkastella hankintamenettelyyn asetettavia hankintayksikön vastuuta rajaavia ehtoja. 

   Lain yksityiskohtaiset määräykset löytyvät: 

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista. EU-asetusta sovelletaan 12.10.2023 lukien.