Meriakatemia kokoontui keskustelemaan merenkulun näkymistä

Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala korosti Suomen huoltovarmuuteen liittyviä näkökohtia ja vaikutuksia Suomen meriliikenteeseen. Suomi on poikkeuksellinen, sillä kaikki maan satamat voivat jäätyä talvella. Tämä on merkittävää, koska yli 96 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Jäävahvisteiset alukset ovat keskeisiä Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa merkittävästi Suomen huoltovarmuuteen, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävakaus Itämeren alueella ja laajemmin Euroopassa. Itärajan sulkeutuminen on korostanut merikuljetusten tärkeyttä. Venäjän öljykuljetukset Suomenlahdella aiheuttavat riskejä, erityisesti öljyonnettomuuksien ja vanhentuneen kaluston näkökulmasta. Huoltovarmuuden turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa harjoituksia, tuottaa tilannekuvaa viranomaisille ja edistää varautumiskykyä hankkeiden avulla. Jäävahvisteisen aluskaluston ylläpito ja riittävä merihenkilöstö ovat avainasemassa tässä pyrkimyksessä.

Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä tuo esille satamien keskeistä roolia. Satamat ovat merkittävässä asemassa eurooppalaisen toimijuuden turvaamisessa myös tulevaisuudessa. Satamien toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvia muutoksia, joihin on varauduttava. Pandemialla, konttimarkkinoiden häiriöillä sekä tavaravirtojen ja kuljetusmuotojen muutoksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia satamiin. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa keskeisesti satamien toimintaan ja strategiseen asemaan. Satamat ovat energiahubeja. Uudet energiaroolit edellyttävät mittavia investointeja satamiin. Esimerkiksi puhtaiden käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri ja maasähkön tarjoaminen meriliikenteelle ovat keskiössä. Satamien resilienssin vahvistaminen on tärkeää. Toimintakykyä ylläpidetään muun muassa erilaisin harjoituksin.

Meriteollisuuden Elina Andersson esitteli suomalaisen meriteollisuuden näkymiä. Meriteollisuus on yksi maan merkittävimmistä vientiteollisuuden aloista ja etenee vahvasti kohti kansainvälisiä markkinoita. Suomen meriteollisuus on tunnettu edelläkävijänä useilla osa-alueilla, kuten arktisella teknologialla, puhtailla energiaratkaisuilla ja älykkäillä merenkulun ratkaisuilla. Toipuminen koronapandemian vaikutuksista on nähtävissä, ja suomalainen meriteollisuus suuntaa entistä enemmän kansainvälisille markkinoille. Toimiala siirtyy vähitellen kohti päästötöntä merenkulkua ja laivanrakennusta, mikä korostaa energiatehokkaiden konseptien ja digitaalisten ratkaisujen kasvavaa merkitystä.
Esitysten jälkeen eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska esitti kommenttipuheenvuoron, jossa hän korosti Suomen huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan merkitystä. Väylien kunnossapidosta ja kustannuksista huolehtiminen ovat keskeisiä kilpailtaessa globaaleilla markkinoilla. Kansainväliset päätökset ja jäänmurtokapasiteetin varmistaminen nousevat tärkeiksi osa-alueiksi. Ovaska nosti esille vuoropuhelun merkityksen alan toimijoiden kanssa.

Meriakatemian iltapäivä jatkui Arctia Oy:n toimitusjohtajan Maunu Visurin esityksellä ja jäänmurtajakierroksella. Esityksessä korostui toimintaympäristön muutosten vaikutukset Arctian toimintaan. Suomen huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän kannalta toimiva jäänmurtokapasiteetti on elintärkeää. 
Arctialta suunnattiin Wärtsilän yritysvierailulle. Wärtsilän liiketoimintajohtaja Roger Holm tarjosi katsauksen Wärtsilän ratkaisuihin nollapäästöisen merenkulun edistämiseksi. Yhtiö tarjoaa tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja integroituja järjestelmiä asiakkailleen eri puolilla maailmaa. 
Eduskunnan Meriryhmän terveiset ryhmän puheenjohtajalta Juha Viitalalta päättivät Meriakatemian illan, korostaen alan ajankohtaisuutta ja merkitystä Suomelle.

Merenkulun säätiö tukee Meriakatemian järjestelyjä.