Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfravelvoitteet
Suomen Satamat ry (info
Satamaliitto.fi
AFIR-asetuksen nimellä kulkeva lainsäädäntö alkaa olla viimeistä päästöstä vaille valmis. Arvio on, että asetuksen velvoitteet astuvat voimaan vuoden 2023 kuluessa. Kyseessä on muun muassa merenkululle tarjottavasta maasähköstä, raskaalle liikenteelle tarjottavasta vedystä ja sähkölatauspisteistä.
Satamien maasähköinvestoinnit
Lainsäädäntö lähtee siitä, että EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä.
Merisatamien maasähkön tavoitteet kohdistuvat ainoastaan tietyn liikennevilkkauden ylittäville TEN-T satamille. Vaatimuksena on, että kyseiset satamat voivat vastata vähintään 90 prosenttiin kysynnästä.
Satamien määrittelyssä huomioidaan ainoastaan yli 5000 bruttotonnin alukset ja keskimääräiset vuosittaiset satamakäynnit kolmen viime vuoden aikana. Laskennassa puhutaan laitureihin kiinnitetyistä aluksista (eng. ”ships that are moored at the quaside”). Lisäksi aluskäyntien laskentaan vaikuttavat tietyt poikkeukset ja huojennukset, jotka listataan FuelEU Maritime-asetuksen 5 artiklan 3 kohdan a-c, da ja f alakohdissa. Näin esimerkiksi nollapäästöisiä aluksia ei lasketa mukaan mainittuun kolmen vuoden keskiarvoiseen laivakäyntien lukumäärään.
Vuoteen 2030 mennessä maasähköä on asetuksen mukaisesti oltava tarjolla, mikäli seuraavat vuotuiset aluskäyntimäärät ylittyvät:
a) Merikonttialusten osalta: 100
b) Ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten osalta: 40
c) Muiden matkustaja-alusten (risteilyalukset) osalta: 25
Sisävesisatamien maasähkö
Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfraa koskeva EU-asetus edellyttää, että kaikissa TEN-T-ydinverkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä oltava vähintään yksi laitteisto, joka tarjoaa maasähköä sisävesialuksille ja kaikissa kattavan TEN-T-verkon sisävesisatamissa on 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä vastaavasti vähintään yksi laitteisto, joka tarjoaa maasähköä sisävesialuksille.
Suomen Satamat ry:n arvion mukaan pakollinen maasähkövelvoite koskisi Suomessa kolmesta neljään merisatamaa ja kahta kattavan verkon sisävesisatamaa vuoteen 2030 mennessä.
LNG meriliikenteen käyttövoimana
EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T -ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat nesteytetyn metaanin tankkauspisteitä. Lainsäädäntö nojaa edelleen markkinoiden tosiasiallisiin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mainittuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn metaanin tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T ydinverkossa.
LNG-infran ja palveluiden kohdalla lainsäädännön velvoitteissa on joustavuutta. Tankkauspisteellä tarkoitetaan vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta, ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo, alus tai ilma-alus kerrallaan.
Raskaan tieliikenteen sähkölataustavoitteet
Vuoden 2025 loppuun mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa tulisi ottaa käyttöön AFIR-asetuksen mukaiset latauspisteet (900 kW, kaikki 150 kW), vaatimukset tuplaantuisivat vuoden 2030 loppuun mennessä (1800 kW, kaikki 150 kW) ja vuoden 2027 loppuun mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen tulisi olla asennettu latausinfrastruktuuria. Lisäksi vaatimuksia edelleen kiristettäisiin vuoden 2030 loppuun mennessä.
Raskaan liikenteen sähkölataustavoitteet sisältävät useita joustoja, joista osa soveltuu hyvin Suomen kaltaisen vähäliikenteiseen infrastruktuuriin. Asetuksen mukaan molempia matkustussuuntia voidaan palvella yhdellä (tuplatehoisella) infrastruktuurilla, mikäli 1) keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on alle 2 000 raskasta hyötyajoneuvoa ja 2) jousto on sosio-ekonomisista syistä perusteltua.
Asetuksessa määritellyn latauspoolin katsotaan täyttävän AFIR:n vaatimukset, mikäli se täyttää yhdensuuntaisen matkanteon tehovaatimukset tai mikäli latauspooli palvelee vain yhtä ajosuuntaa, latauspoolin tehot voidaan puolittaa.
Suomessa 2000 KVL alittuu 93 % Suomen TEN-T verkosta. Lisäksi mikäli keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on alle 800 raskasta hyötyajoneuvoa, voidaan latauspoolien välistä välimatkaa pidentää TEN-T ydinverkolla 100 kilometriin. Suomessa 800 KVL alittuu 18 % Suomen TEN-T ydinverkosta.
Suomen valtion ottaessa käyttöön asetuksen antamia joustoja, sen on tehtävä ilmoitus EU:n komissiolle.
Raskaan liikenteen kaasuasemat
Vuoteen 2025 mennessä jäsenvaltioissa tulee olla TEN-T ydinverkolla riittävä määrä nesteytetyn kaasun tankkausasemia raskaan liikenteen tarpeisiin. Suomessa erityisesti biokaasun liikennekäytöllä nähdään potentiaalia. Kaasu on huomioitu myös liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2023 julkaisemassa tieliikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfraohjelmassa.
Vety tieliikenteessä
Vetytankkausasemia koskevat sitovat tavoitteet kohdistuvat TEN-T ydinverkolle ja kaupunkisolmukohtiin vuoteen 2030 mennessä.
TEN-T ydinverkon jakelupoolien tulisi sijaita enintään 200 km päässä toisistaan. TEN-T ydinverkolla sijaitsevan vetytankkausasemien vähimmäiskapasiteetin tulisi olla vähintään 1 tonnia per päivä ja sisältää vähintään 700 baarin jakelulaite.
Tämäkin säännös sisältää joustoja: vähimmäiskapasiteettia koskevasta tavoitteista voisi kuitenkin joustaa enintään 50 prosenttia vähäliikenteisillä alueilla, joiden KVL on alle 2000 raskasta hyötyajoneuvoa. EU:n jäsenvaltioiden tulee kansallisissa toimintakehyksissään määritellä lineaarinen polku vuoteen 2030, ml. suuntaa antava väliaikatavoite vuodelle 2027.
Mitä seuraavaksi?
EU:n jäsenvaltioiden liikenneministerit päättävät lainsäädännön sisällöstä kesäkuun kokouksessaan. Suomen Satamat ry:n (ent. Satamaliitto) YTY ja SATU työryhmät ovat käsitelleet pitkin talvea tulevien maasähkövelvoitteiden teknisiä kysymyksiä ja tavanneet eri laitevalmistajia.
Suomen Satamat ry osallistuu jakeluinfraa kuvaavan kansallisen ohjelman/suunnitelman valmisteluun kuten on osallistunut asetusta edeltävän direktiivin valmistelun yhteydessä.