Sähkönsaannin turvaaminen satamissa

Aiheesta on myös pidetty harjoituksia ja se on tunnistettu muidenkin selvitystöiden yhteydessä keskeiseksi uhkaksi, jolla on merkittäviä vaikutuksia toiminnan edellytyksiin.  

Sähkönjakeluun liittyvät häiriöt ovat ajankohtainen aihe nykyisessä epävarmassa toimintaympäristössä. Vaikka sähköverkot ovat satamissa yleisesti erittäin toimintavarmoja, on tunteja kestäviä sähkökatkoja koettu eri satamissa viimeisen vuosikymmenen aikana useita kertoja. Syynä näissä on ollut muun muassa muuntamopalot, sähkökojeistojen vikaantumiset, kaapelivauriot tai laajemmat verkkohäiriöt. 

Satamissa on yleisesti varmistettu kriittiset ICT-järjestelyt UPS-laitteilla, joiden avulla laitteistot toimivat lyhyen sähkökatkon yli. Pitempikestoisessa sähkökatkossa satamatoimintojen jatkuvuus vaarantuu. Eri kuljetusmuodoissa vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Siinä missä häiriötilanteessa voidaan esimerkiksi bulk-liikennettä jatkaa, konttiterminaalitoiminta seisahtuu nopeasti. Roro-liikenteessä sen sijaan on mahdollista liikennettä ja satamatoimintoja jatkaa, mikäli tietyt kriittiset toiminnot, kuten ICT ja kulunvalvonta, voidaan varmistaa varavoimaratkaisuilla. Satamissa onkin tehty sähkönjakeluhäiriöihin varautumiseen liittyviä toimenpiteitä ja niitä viedään myös Huoltovarmuusorganisaation Satamapoolin toimesta käytännön tasolle vuoden 2023 aikana.  

Kuljetusten sujumiseen ja satamatoimintaan liittyy paljon riippuvuuksia muista toimijoista. Vaikka sähköä olisi saatavissa satamassa, sen toiminta voi häiriintyä muualla toimitusketjuissa olevista häiriöistä johtuen. Satamien työkonekanta, sähköisiä nostureita lukuun ottamatta, perustuu kevyttä polttoöljyä käyttäviin koneisiin. Polttoaineen jakelun toimivuudesta häiriötilanteissa on jatkuvuuden kannalta tärkeä huolehtia. Keskinäisriippuvuutta on hyvä kartoittaa ja huomioida varautuminen muun muassa sopimuksissa. Vaikkapa häiriötilanteessa annettavien ilmoitusten kirjaaminen sopimuksiin olisi hyvä tehdä etukäteen. 

Keskeisin haaste sähkönjakeluhäiriössä olisi tiedonkulun jatkuminen. Ongelman maantieteellinen laajuus vaikuttaa myös tiedonjakoon liittyviin kysymyksiin. Sähköpostin, puheluiden ja muiden tavanomaisten viestivälineiden käyttö voi estyä, jos alue on laaja. Satama-alueen sisäisiä yhteyksiä voidaan varmentaa ja tarvittaessa voidaan tukeutua poikkeustilanteisiin tarkoitettuihin viestintäkeinoihin. Toimivaa logistiikkaa tarvitsevien tahojen määrä on kuitenkin niin suuri, että varayhteyksien kapasiteetti ei riitä kuin rajattuun ja etukäteen suunniteltuun toimintaan.  

HVO Satamapoolin toiminta kattaa Suomen huoltovarmuuskriittisten satamien ja satamaoperoinnin jatkuvuuden hallinnan kehittämisen. Poolin toiminnan rahoittamisesta vastaa Huoltovarmuuskeskus.