Innovoinnin tuulia Hangon Satamasta

Satamaliitto haastatteli Timo Sjösteniä Hangon sataman innovaatioista ja tulevaisuuden näkymistä. Yhtenä viimeaikaisena innovaationa Timo nosti esille jätehuollon astioihin asennetut sensorit, jotka seuraavat jäteastian täyttöastetta. Sensoreiden avulla ei tarvitse tilata säännöllisiä jäteastian tyhjennyksiä, vaan tilaus tehdään täyttöasteen mukaan. Näin vältytään turhista tyhjennyskäynneistä. Antureilla seurataan täyttöasteen lisäksi astian lämpötilaa. Hangon satamassa jätehuollon täyttöastesensorit otettiin käyttöön vuoden 2022 aikana.

Hangon satamassa on kehitetty myös alusliikenteen seurantaa. Alusliikennettä suunnitellaan allokoimalla laituripaikkoja aluksille. Tämän hallinta mahdollistuu työkalulla, joka kommunikoi reaaliaikaista tilannekuvaa jatkuvasti eri toimijoille. Eri satamat ovat viime vuosien aikana kehittäneet tai ottaneet käyttöön vastaavia ratkaisuja. Hangossa ratkaisu pohjautuu resurssisuunnittelutyökaluun, joka sellaisenaan soveltuu monelle eri alalle. Työkalua on räätälöity edelleen viimeisen 10 vuoden aikana vastaamaan paremmin sataman eri tarpeita. Työkalu mahdollistaa muun muassa selkeän visuaalisen näkymän laituritilanteesta. Työkalua on myös automatisoitu, ja vuonna 2019 otettiinkin käyttöön ensimmäinen versio, jossa liikenne päivittyy reaaliaikaisesti, mikä puolestaan tuo reaaliaikaisen tilannekuvan liikenteen suunnittelun. Sittemmin työkalua on jatkokehitetty, ja sen käytön tukena hyödynnetään yhä enemmän eri lähteistä tulevaa informaatiota. Käyttäjien tarpeiden kuuntelemista on pidetty tärkeänä, ja työkalua on kehitetty niiden mukaisesti.

Myös yhteistyökumppanit ovat lähteneet mukaan Hangon sataman innovaatioihin innokkaasti. Konservatiivisena alana merenkulun työskentelytavat ovat olleet tarkasti määriteltyjä, mikä osittain on saattanut olla haaste uusien toimintatapojen kehitykselle. Viimeaikaiset innovaatiot ovat kuitenkin osoittaneet, että satamat pystyvät myös uusiutumaan ja omaksumaan uusia toimintatapoja. Yhteistyötä on tehty muun muassa varustamoiden, alihankkijoiden ja operaattoreiden kanssa. Myös ulkopuolisten tahojen kanssa on jaettu tarvittavaa tietoa, vaikka kehitysprojektit rajautuvatkin lähipiiriin. Yhteistyössä keskeistä ovat integraatioalustat, jotka nopeuttavat viestintää eri tahojen välillä. Ne ovat merkittäviä innovaatioiden mahdollistajia.

Hangon satamassa on otettu käyttöön yhteiset poikkeamailmoitukset, joilla ahtausliikkeet ja toimijat kentällä pystyvät raportoimaan ongelmista suoraan. Niillä tehostetaan poikkeamien keräämistä, sillä informaatio lähtee alustan kautta heti eteenpäin. Järjestelmän avulla poikkeamat paikannetaan ja kartoitetaan. Niistä saadaan kuvat, sijainnit ja tiedot nopeasti, jolloin ne pystytään korjaamaan ilman ylimääräisiä viiveitä. Järjestelmä on lähtenyt onnistuneesti käyntiin. Se esimerkiksi herättää operatiivisen porukan heti, jolloin on mahdollista osoittaa, että pyynnöt ja huomiot kuullaan ja tilanteisiin reagoidaan. Järjestelmän avulla karsitaan turhia välikäsiä ja väärinkäsityksiä, kun informaatio kulkee suoraa reittiä osapuolten välillä.

Hangon satamassa on myös kehitteillä satama-alueen kattava yhteinen sisäinen pelastussuunnitelma. Tarkoitus on luoda yhteinen pelastussuunnitelma yhteiselle sähköiselle alustalle, jolloin kaikki alueen toimijat pääsevät siihen käsiksi. Tämä sujuvoittaa mahdollisia pelastustoimia alueella.

Digitalisaatio on keskeinen osa Hangon sataman tulevaisuuden näkymiä. Erilaiset digitaaliset alustat tulevat olemaan yhä enemmän keskiössä tilannekuvien laatimisessa. Reaaliaikaista tietoa pyritään jatkossa hyödyntämään tehokkaammin. Myös kyberturvallisuus on tulevaisuudessa keskeinen panostusta vaativa asia. Kyberturvallisuus kulkee digitalisaation mukana, sillä on huomioitava, että ”hyökkäyspinta-ala” kasvaa, kun verkossa toimivat järjestelmät kasvavat ja kehittyvät.

Hangon sataman innovaatiot ovat monesti alkaneet siitä, että on pyritty hyödyntämään jo olemassa olevia resursseja uudella tavalla. Digitalisaatiolla on etsitty ratkaisuja ongelmiin. Tärkeää on kartoittaa kehittämisen arvoiset kohteet, jotta innovoinnin resurssit voidaan kohdistaa oikein. Pienillä kustannuksillakin voidaan saada suhteessa suuria hyötyjä. 

Myös ympäristön ja ekologisuuden näkökulmasta innovaatiot ovat merkittäviä, sillä digitalisaatiolla onnistutaan vähentämään myös päästöjä. Esimerkiksi jäteastian antureiden avulla on onnistuttu vähentämään turhia ajoja. Antureita on nykyään moneen tarpeeseen ja näiden hinnat ovat myös laskeneet sellaiselle tasolle, jossa kustannustehokkaita ratkaisuja alkaa löytyä. Hangon satama suosittelee tutkia eri antureiden käyttömahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Yksi digitalisaation haaste on, että tarvittava data täytyy saada paketoitua omaan käyttöliittymään ja jalostettua omaan tarpeeseen. Kaikilla antureilla on omat käyttöliittymänsä. Rajapinnoilla onnistutaan keräämään dataa, joka koostetaan omaan näkymään ilman, että joudutaan surffaamaan useilla eri sivuilla. Satama-alalla dataa löytyy monesti siiloutuneena eri IT- ja OT- järjestelmissä. Koostamalla ja jalostamalla tätä dataa, on mahdollista tehostaa nykyisiä toimintatapoja. Samalla, siilojen murtuessa, avaamme ovia uusille innovaatioille.

Valtakunnallisesti seuraamisen arvoisina asioina Timo nostaakin haastattelun lopuksi esille juuri digitalisaation ja kyberturvallisuuden. Kumpaakin kehitetään merenkulussa jatkuvasti ja ne ovat myös satamien kannalta erittäin tärkeitä muutosprosesseja. Yleisesti ottaen kiehtovaa on myös vanhojen perinteiden ja uusien toimintatapojen välinen tasapaino, jossa viime aikoina on tapahtunut uusien innovaatioiden myötä runsaasti kehitystä hyvään suuntaan. Kiinnostavaa on myös seurata satama-alan vihreää siirtymää ja satamien tapaa ratkaista päästövähennyksiä. Kyberturvallisuus, digitalisaatio ja vihreä siirtymä kietoutuvatkin osittain yhteen tarjoten ratkaisuja toisilleen.