Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024
Suomen Satamaliitto ry (info
Satamaliitto.fi
Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä koskeva päästökauppa alkaa jo vuonna 2024. Satamavälttelystä tulee oma määräyksensä. Ilmaisjakoa ei tule, mutta lopulliseen laajuuteensa mekanismi otetaan käyttöön muutaman vuoden mittaisella siirtymäjaksolla.
EU:ssa saavutettiin alustavan sopu sisällöstä joulukuussa 2022 ja kansallinen toimeenpano on käynnistynyt Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Suomen Satamaliitolla on jäsenyys toimeenpanoa ohjaavassa työryhmässä.
Lopulliset tekstit voivat sisältää vielä joitain täsmennyksiä, mutta säädökset ovat suurelta osin ennakoitujen linjojen mukaista. Direktiivin yksityiskohtia täsmennetään kuluvan vuoden aikana useammalla EU:n täytäntöönpanosäädöksellä.
Alueellinen kattavuus
Päästökaupan alueellinen kattavuus on:
100 % matkoilla EU:n satamasta toiseen EU:n satamaan,
100 % päästöistä satamakäynnin aikana EU:n satamassa
50 % matkoilla 3. maan satamasta EU:n satamaan ja toisin päin.
Käyntisataman määritelmä liittyy lastin tai matkustajien purkamiseen/lastaamiseen satamassa, sekä myöhemmin annettavassa EU:n täytäntöönpanomääräyksessä tarkemmin määritellyt konttialusten pysähdykset koontisatamissa. Ne liittyvät ns. satamavälttelyn ehkäisemiseen, ja se laajentaa päästökauppaa joihinkin nimettyihin EU:n ulkopuolisiin satamiin.
Ilmaisten oikeuksien sijaan päästökauppa toteutuu porrastetusti 2024-26 välillä 40 %:sta 100 %:iin. Vastuullinen toimija on laivayhtiö, joka vastaa päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, sekä päästöoikeuksien palautuksesta järjestelmään. Mikäli aluksen polttoaineen hankinta ja laivan operointi eivät ole laivayhtiön vastuulla, se saa periä päästöoikeuksien palauttamiseen liittyvät kustannukset siitä vastuullissa olevalta toimijalta.
Kattavuus ja poikkeukset alusliikenteessä
Päästökaupan soveltamisala tuo alukset sääntelyn piiriin laajemmin kuin AFIR ja FuelEU Maritime. Se koskee kaikkia aluksia seuraavasti:
- Yli 5000 GT, rahtia tai matkustajia kuljettavat alukset: 2024 alkaen: CO2, 2026 myös: N2O ja CH4
- Yli 5000 GT Offshore-alukset: 2027 alkaen: CO2, N2O ja CH4
- 2026 aikana on päätettävä laajennetaanko päästökauppaa kaikkiin 400-5000 GT aluksiin, ml. offshore-liikenteeseen.
Murtajat jäänmurtotehtävissään eivät tule ETS:n piiriin.
Päästökaupan sääntöihin tulevista poikkeuksista Suomea koskevat:
Talvimerenkulun 5 % helpotus 1A ja 1AS-jääluokkien aluksille (päättyy nykynäkymin 2029 lopussa)
Saaripoikkeus ropax- ja matkustaja-aluksille (risteilyalukset ei) matkat saman maan alle 200.000 asukkaan saarille, jonka käyttöönotosta jäsenmaat voivat itse päättää.
Suomessa saaripoikkeuksen käyttöönotosta tekee päätöksen uusi hallitus vaalien jälkeen, kun sen vaikutukset meriliikenteen toimintaympäristöön ja päästöihin on arvioitu.
Meriliikenteen päästökauppa toteutus jo voimassa olevaan MRV-asetuksen menettelyihin (meriliikenteen päästöjen tarkkailu, raportointi ja todentaminen).
Tuottojen käyttö
Toimialalle ei tule omia päästöoikeuksia, vaan ne liitetään kokonaisuudessaan kiinteiden laitosten päästökauppaan. Yleisen päästökaupan (“Cap and Trade” toimintamalli) huutokauppatulot jakautuvat jäsenmaille, EU:lle, meriliikenteen tuotot sisältävään Innovaatiorahastoon sekä Modernisaatiorahastoon. Komission edellytetään kiinnittävän erityistä huomiota meriliikenteen päästöjen vähentämiseen, ja sille voidaan suunnata myös omia päästöoikeuksien hakuja.
Merenkulun päästökaupan mahdollinen laajentuminen
IMOssa ovat käynnistyneet ilmastokaasujen vähentämisen keskipitkän ja pitkän aikavälin mekanismien valmistelu. Päästökauppa on myös siellä käytävän valmistelun ja keskusteluiden aiheena. Mikäli EU arvioi IMOn toimien jäävän riittämättömiksi Pariisin sopimuksen tavoitteiden valossa, komission edellytetään harkitsevan EU:n meriliikenteen päästökaupan maantieteellisen kattavuuden laajentamista yli 50 %:iin kolmansiin maihin suuntautuvilla reiteillä.