Dramatiikkaa Fit for 55 –ilmastolakien valmistelussa
Suomen Satamaliitto ry (info
Euroopan unionin satamille ehkä laajin lainsäädäntökokonaisuus Fit for 55 etenee osin odotetusti, osin uusin kääntein. Haasteellista saada pidettyä lainvalmistelun keskinäinen koordinaatio järkevänä, toteaa Annaleena Mäkilä kirjoituksessaan.
Yli kymmenen eri lakia sisältävä kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vastata Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin kasvihuonekaasujen vähentämiseksi EU:n jäsenvaltioissa. Lakipaketti Fit for 55 – ilmastopaketti, tai suomalaisittain käännettynä “valmiuspaketti” - on ollut kevään ajan neuvotteluissa niin Euroopan parlamentin valiokunnissa kuin EU:n jäsenvaltioiden kesken Ranskan puheenjohtajuudella.
Satamien ja merikuljetusten kannalta välittömästi ja välillisemmin vaikuttavia lakihankkeita ovat satamien maasähköinvestointivelvoitteet, LNG:n tarjoamisen velvoite, merenkulun liittäminen mukaan EU:n päästökauppamekanismiin, hiilirajatullimekanismin luominen, uusiutuvien energialähteiden sääntely ja energiaverotuksen uudistaminen.
Satamien maasähkövelvoitteen sisältävä AFIR –laki oli 2.6. jäsenvaltioiden ministerineuvoston käsittelyssä, jossa jäsenvaltiot saavuttivat yhteisen näkemyksen jatkoneuvotteluja varten. Ranskan puheenjohtajan johdolla maasähköinvestointeja koskeva artikla 9 on pitkälti komission alkuperäisen esityksen kaltainen, mutta ehkä suurin ero olisi siinä, että konttiliikennettä varten rakennettava maasähkövelvoite koskisi vain yli 100 vuotuista konttialuskäyntiä olevia satamia (siinä, missä komission alkuperäinen esitys on 50 aluskäyntiä).
Satamien suunnalta on pyritty vaikuttamaan siihen, että investointivelvoitteiden kannattavuudesta huolehdittaisiin artiklan yksityiskohdissa. Valitettavasti jäsenvaltiot eivät katsoneet tarpeelliseksi laskea yllä kuvattua kertakäyntikeskiarvoa per terminaalipaikka, vaan oli sitä mieltä, että laskennan perustana on koko sataman alue. Mikäli tämä olisi lopullinen säädösmuotoilu, tulisi sillä olemaan vaikutusta asennettavien yksiköiden lukumäärään kussakin TEN-T –satamassa.
Euroopan parlamentti muodostaa samaisessa AFIR -laissa kantansa lomakauden jälkeen syyskuussa. Kun parlamentti saa kantansa määriteltyä, käynnistyvät lopulliset trilogineuvottelut kaikkien kolmen instituutin välillä. Lopullinen lain sisältö tiedettäneen talven taitteessa.
LNG:n tarjoamisen kohdalla näyttäisi vahvasti siltä, että satamia koskeva velvollisuus säilyy samansisältöisenä kuin se on nytkin, eli, että velvollisuus tarjota bunkrauspalvelua sataman alueella on olemassa, jos se on taloudellisesti järkevää ottaen myös huomioon siitä syntyvät ympäristöhyödyt.
Suurimman draaman synnytti viime viikolla Euroopan parlamentti, jossa niin päästökauppamekanismia koskeva uudistus (mukaan lukien merenkulun liittäminen siihen), hiilirajatullimekanismin luominen tietyille tuotteille sekä näihin kyteytyvä sosiaalirahastoesitys kaatuivat parlamentin täysistuntoäänestyksessä ja näiden kolmen lakikokonaisuuden valmistelu palautettiin takaisin valiokuntiin. Tarkoitus on kuitenkin pikaisesti käydä neuvottelut poliittisten ryhmien kesken ja tuoda uudet (kunnianhimoisemmat?) esitykset äänestykseen vielä kesäkuun kuluessa.