Energiamurros satamissa

Euroopan satamissa on käynnissä energiamurros, jossa satamat kukin omalla roolillaan ja keinoin osallistuvat talouden päästövähennyksiin. Euroopan merisatamien organisaatiossa on panostettu jo jonkin aikaa hyvien käytäntöjen levittämiseen, pitkään mm. ympäristöjohtamisen asioissa ja mm. jakamalla Green Port -sertifikaattia laatukriteerit täyttäville ja ohjelmaan hakeutuville satamille. Nyttemmin hyvien käytäntöjen edistämistä on laajennettu satamien toiminnallisiin, strategisempiin kehityshankkeisiin. 

Satamien toisessa Business Platformissa esiteltiin neljän sataman erilainen panostus talouden energiamuutokseen fossiilisista uusiutuviin.

Amsterdamin satamassa noin 2/3 tavaraliikenteen tuotteista on erilaisia petrokemian alan tuotteita ja fossiilisia polttoaineita. Lisäksi sataman isona asiakkaana toimii terästeollisuuden kompleksi Tata. Amsterdamin satama on ulottanut aiemman puhtaan landlord-roolinsa uusiin, taloudellista riskiä sisältäviin kehityshankkeisiin, joilla pyritään mandollistamaan vedyn laajamittainen käyttö terästeollisuudessa, lentoliikenteessä ja kaikinpuolisissa sataman toimijoiden tarpeissa. Hankekokonaisuus sisältää jakeluinfran investointien vauhdittamista sekä laajojen maa-alueiden uudelleen suunnittelua.

Valencian sataman hankekokonaisuus edusti perinteisempää kokonaisvaltaista sataman infran kehittämistä kohti vähäisempiä CO2-päästöjä sataman alueella. Hanke sisältää energialaitoksen, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa ja maasähköinfrainvestointeja sataman alueella. Valencian satamalla on käytössä useita taloudellisia, valtion kaikille Espanjan satamille pakolliseksi määrittelemiä kannusteita asiakkailleen.

Bergenin satama puolestaan käsitteli maasähköinfran kehittämistä sataman risteilyalusten käyttöön. Investointien taustalla on kaupunkiomistajan ohjaus päästöjen vähentämiseksi ja ristelymatkustajamäärien rajaamiseksi. Bergenin esimerkissä käy selvästi ilmi, kuinka korkeajännitettä edellyttävän infrastruktuurin rakentaminen edellyttää hyvää, ammattimaista kumppania. Maasähkön käyttö tulee pakolliseksi sataman risteilyaluksille. Sähkön hinnassa on isoja eroja alueellisten energiamarkkinoiden kesken.

Tilaisuuden viimeinen esimerkki oli Euroopan suurimmasta satamasta, Rotterdamista. Myös heidän kohdallaan on energiamurroksessa kyse siitä, kuinka nykyinen, fossiillisiin tuotteisiin nojaava tavaraliikenteen volyymi muutetaan uusiutuvaksi. Satamassa pohditaan CO2-varastoinnin mahdollistamista asiakkaille sen ohella, että tutkitaan vedyn käytön mahdollisuutta. Kyseessä on myös valtava sataman infran uudistaminen. Muutosprosessin käynnistyminen on edellyttänyt mittavan sidosryhmävuoropuhelun, yli 600 eri tapaamista asiakkaiden kanssa 1,5 vuoden aikana. Molemmissa Hollannin esimerkeissä on vahvasti sävy, ettei satamalla ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä uudistamaan taloutta ja myötävaikuttamaan asiakkaiden uudistumista.