Satamapäivien teemoina digikehitys ja päästöjen pienentäminen

Suomen Satamaliitto ry, 25.9.2019

Vuotuiset Satamapäivät kokosivat puolentoista sataa satama-alan sekä satamien asiakas- ja muiden sidosryhmien edustajaa Raaheen ja Kalajoelle. Päivien yhtenä teemana oli satamien ja logistiikan digitalisaatio. Lisäksi esillä oli kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten satamat, varustamot ja terästeollisuus voivat omin toimin ja investoinnein vähentää hiilidioksidipäästöjään.

Satamapäivillä Satamaliitto myönsi kultaisen kunniamitalin liikenneneuvos Lassi Hilskalle hänen pitkäaikaisesta työstään Suomen satamien toimintaedellytysten parantamiseksi ja satamien hyväksi.

Raahessa tutustuttiin SSAB:n integraatin toimintaan ja kuultiin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Harri Leppäsen esitys suunnitelmista tuottaa terästä ilman fossiilista hiiltä. Siirtyminen kokonaan tai pääosin vetypelkistykseen nojaavaan terästuotantoon moninkertaistaa integraatin sähköntarpeen. Kestävän kehityksen kannalta yhtiölle tärkeää, että myös sen käyttämä sähkö on tuotettu ilman fossiilisia polttoaineita.

ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki Koskinen esitteli maailman ympäristöystävällisimpia bulk carrier -aluksia Haagaa ja Viikkiä. Koskinen kantoi huolta siitä, että markkinoilla ei ole tällä hetkellä tarjolla sellaisia vaihtoehtoisia polttoaineita, joilla kansainvälisen merenkulkuorganisaation asettamiin IMO2050 -päästötavoitteisiin yllettäisiin. Koskisen mukaan teknologian tuonee ratkaisuja tähänkin pulmaan.

ESL Shippingin LNG-kokemusten perusteella olisi tärkeää, että satamilla olisi yhteiset käytännöt vaihtoehtoisten energialähteiden bunkrauksessa. Tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että bunkraus voidaan tehdä yhtä aikaa lastausoperaatioiden kanssa, Koskinen korosti.

Kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte Helsingin Satamasta valotti valmistelussa olevaa toimenpideohjelmaa, jolla Helsinki pyrkii pitkäjänteisesti vähentämään sataman todellisia päästöjä. Satamayhtiön oma hiilijalanjälki on pieni, ja satama etsii keinoja, joilla se voi tukea alusliikenteen päästöjen pienentämistä satama-alueella.

Helsingin Sataman kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte

Andreas Slotte korosti sitä, että liikenteen sujuvuus satamassa tuottaa todelliset päästövähennykset. Kun Helsingin satamiin saapuu 2 000 rekkaa vuorokaudessa ja kun niiden keskimääräinen kääntöaika 33 minuuttia, vain sujuvampi liikenne synnyttää kestävän liiketoiminnan tavoitteita vastaavia tuloksia.

Kalajoella tutustuttiin kehittyvään pienempään satamaan, jossa konttiliikenne on käynnistynyt hyvin vuosi sitten. Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola sekä tavarankäsittelypalveluja tarjoavien operaattoriyritysten toimitusjohtajat Leena Rahja, Rahjan Huolinta ja Hannu Uusi-Pohjola, KWH Logistics kävivät keskustelua sataman tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Kalajoellakin on hyvin tyypillinen tilanne, jossa meriväylän syventäminen 10 metriin mahdollistaisi jo nykyisten satamassa käyvien alusten täyteen lastaamisen.

Satamien ja liikenteen digitalisaatio sai ison osan Satamapäivien puheenvuoroissa. Kuljetusjohtaja Aki Marjasvaara Finnpilot Pilotage -yhtiöstä kertoi siitä, miten luotsausyhtiö on jo useamman vuoden ajan pohtinut asiakasarvon syntymistä merilogistiikassa. Finnpilot panostaa paljon sisäisiin käytäntöihin, joilla luotsauspalveluja tilaavien asiakaskokemus parantuu. Digikehitys ei tapahdu top-down vaan bottom-up -prosessien kautta, Marjasvaara huomautti. Samalla hän paljasti, että asiakkaiden käyttöön tulee hyvinkin pian palvelu, jossa yhdistetään nykyinen Pilotweb ja Portnet-ilmoitusjärjestelmä.

Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala

Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola puolestaan valotti DigiPort -hankkeen puitteissa valmistuvia datakatalogeja satamien infrastruktuuritiedon konekieliseen avaamiseen. Tärkeintä on prosessi, jolla satamat yhdessä sidosryhmiensä kanssa pohtivat tarpeitaan ja tavoitteitaan, Tarnanen-Sariola totesi. Vain asiakasrajapinnasta löytyy ymmärrys siitä, mitä tietoa avaamalla tuotetaan lisäarvoa satamayhteisön sisällä ja jopa sen ulkopuolella kuljetusketjussa.

Oulun Satama Oy:n Mira Juola esitteli Smarter Oulu Port -kehittämispolkua. Juola kertoi, että kehittäminen edellyttänyt paljon aivan uudentyyppistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sataman sisällä. Oulun satamassa on avattu alkuvuonna yksityinen LT-verkko ja satama osallistuu muun muassa 5G Viima -hankkeeseen Oulun ja Aalto yliopistojen kanssa.

Päivillä Satamaliitto myönsi kultaisen kunniamitalin liikenneneuvos Lassi Hilskalle hänen pitkäaikaisesta työstään Suomen satamien toimintaedellytysten parantamiseksi ja satamien hyväksi.

Teksti ja kuvat Annaleena Mäkilä