Päätös väylämaksun korottamisesta peruttava

Kesällä 2023 julkaistun yritys- ja teollisuusmyönteisen hallitusohjelman tavoitteena oli olla kasvattamatta omin toimin yritysten kustannuksia. Hallitus linjasi ohjelmassaan huolehtivansa vientiteollisuuden kilpailukyvystä vakiinnuttamalla meriliikenteen väylämaksut tasolle, joka on ollut voimassa viimeiset kymmenen vuotta.

Väylämaksulakia uudistettiin hallitusohjelman mukaisesti syksyllä 2023 vakioimalla väylämaksun taso vuoteen 2027 saakka. Samalla käynnistettiin väylämaksujen laajempi uudistaminen liikenne- ja viestintäministeriössä. Elinkeinoelämän toimijat perustivat tulevaisuusskenaarionsa hallitusohjelman linjan mukaisen väylämaksupolitiikan varaan. 

Kevään 2024 kehysriihessä tehty päätös väylämaksujen kaksinkertaistamisesta tuli merilogistiikan toimijoille ja rahdinantajille täytenä yllätyksenä. Päätös nostaa merikuljetusten kustannuksia poikkeuksellisen haasteellisessa tilanteessa, sillä samaan aikaan merikuljetuksiin kohdistuu EU-sääntelyn myötä uusia kustannuspaineita. Tämän vuoden alussa käynnistyi meriliikenteen päästökauppa. Ensi vuodesta alkaen meriliikenteeseen tulee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluvelvoite. Molempien kustannusvaikutus nousee vuosien myötä. Vuodesta 2026 lähtien kustannusvaikutus ulkomaankaupalle on yhteensä 500–600 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n ilmastotoimet ovat välttämättömiä, mutta merenkulun kustannusrasituksen lisääminen samaan aikaan kansallisilla päätöksillä herättää suurta huolta logistiikkakustannusten noususta tilanteessa, jossa Suomi on lähes täysin riippuvainen nimenomaan merikuljetuksista.

Väylämaksun kaksinkertaistaminen alle vuosi edellisen maksulain käsittelyn jälkeen tekee toimintaympäristöstä vaikeasti ennakoitavan ja herättää huolta vaikutuksista merikuljetusten kustannuksiin, saatavuuteen ja joustavuuteen. Hallituksen tarve tehdä julkista taloutta tervehdyttäviä päätöksiä on ymmärrettävä, mutta väylämaksun tason nostaminen fiskaalisin perustein heikentää ulkomaankauppaa käyvien yritysten kilpailukykyä, joka kiertyy rasitteena takaisin kansantalouteen.

Lausunnolla olevassa ehdotuksessa todetaan, että väylämaksun korotus heikentää Suomen logistista kilpailukykyä, mikä on ristiriidassa hallitusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten kanssa. Väylämaksujen maksajina ovat viime kädessä rahdinantajina ja kuljetusasiakkaina toimivat yritykset mm. teollisuuden, kaupan ja matkailun aloilta. Merikuljetusten osuus Suomen ulkomaan kaupan kuljetuksista on 95 prosenttia. Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus ovat täysin riippuvaisia merikuljetusten toimivuudesta ja saatavuudesta ja alttiita meriliikenteen kustannusmuutoksille. Logistiikkakustannukset ovat olleet viime aikoina yksi tärkeimmistä kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistä saavutettavuutta heikentävistä tekijöistä.

Suomen Satamat ry.:n ja elinkeinoelämän usean järjestön toukokuussa esiintuoma yhteinen kanta on, että väylämaksu tulee säilyttää nykyisellä viime syksynä hyväksytyllä tasollaan vuoden 2027 loppuun saakka. Nyt esitetty korotus tulee perua ja noudattaa hallitusohjelman alkuperäistä linjaa. Näin väylämaksujen ennakoitavuus säilyy nykylain voimassa olon ajan. Vuoden 2027 loppuun mennessä on myös paremmin arvioitavissa, millaiset vaikutukset merenkulun ilmastokustannuksista aiheutuu.

Suomen Satamat ry. katsoo, että pitkällä aikavälillä suuntana tulisi olla se, että kansallisesti luovutaan niistä veroluonteisista maksuista, kuten väylämaksu, jotka rasittavat merikuljetuksista riippuvaista teollisuutta ja matkustajaliikennettä. Tätä vaihtoehtoa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon valtiontaloudellisten vaikutusten ja edellytysten ohella vaikutukset toimijoille kohdistuvaan kustannusrasitteeseen sekä Suomen logistiseen ja kokonaiskilpailukykyyn.

Lisäksi Suomen Satamat ry. tuo esille, että väylämaksulain tulkintaa siitä, milloin alus voi käydä satamassa tai ankkuripaikalla ilman väylämaksua tulisi tarkastella uudelleen ja tehdä säädöksestä yksiselitteinen. Alukselta tulisi periä väylämaksu vain, kun se käy ottamassa tai jättämässä lastia tai matkustajia. Huoltotoimenpiteitä varten satamassa tulisi aina voida käydä ilman väylämaksua. Tällä hetkellä väylämaksua peritään aina, kun alus ylittää Suomen aluevesirajan riippumatta siitä, käykö alus satamassa esimerkiksi vain polttoaineen ottamista varten. Jos aluksilla olisi mahdollisuus käydä suomalaisessa satamassa suorittamassa huoltotoimenpiteitä (esim. tankkaus, muonitus, korjaukset, miehistönvaihto) ilman väylämaksua, tuottaisi tämä lisää kysyntää meriliikenteen palveluille Suomessa. Tällä hetkellä nämä huoltoon liittyvät aluskäynnit ohjautuvat mm. Viroon, jossa käynti on edullisempaa. Alusten tarvitsemat huoltokäynnit olisivat erityisesti nyt laskusuhdanteessa satamille ja satamissa toimiville yrityksille tuiki tarpeellista lisäkysyntää, jota ei pidä valtion keräämillä väylämaksuilla estää. Jos huoltokäynnit voidaan suorittaa aluksen reitin kannalta optimaalisessa satamassa, myös päästöt vähenevät.

Lisäksi Suomen Satamat ry. kannattaa muissakin lausunnoissa esitettyä ehdotusta kansainvälisen risteilyliikenteen väylämaksun alentamisesta tai poistamisesta.