Valtioneuvoston asetus varautumissuunnitelmaan

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut asetusluonnoksen, jolla säädetään yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden, väestön toimeentulon sekä elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseen liittyvästä sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelusta sähköverkonhaltijoiden laatimissa varautumissuunnitelmissa. Asetuksen 2 §:ssä määritellään kriittiset sähkönkäyttöpaikat, joihin ulkomaankaupan kannalta keskeiset satamat luetaan. Asetuksen 3 §:ssä puolestaan todetaan muiden sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestys.

Asetuksen mukaan verkonhaltijan on sisällytettävä varautumissuunnitelmaansa kriittiset sähkönkäyttöpaikat, joiden sähkönsaanti on ensisijaisesti turvattava. Asetuksen taustamuistiossa korostetaan sitä, että asetuksen 2 §:n kirjoitusasun järjestys ei ole etusijajärjestys. Lisäksi verkonhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa kriittisille sähkönkäyttöpaikoille näiden kuulumisesta asetuksen 2 §:n mukaiseen kriittisiin sähkönkäyttöpaikkojen listaan.

Mikäli kriittiseen infrastruktuuriin kuuluva ulkomaan kaupan kannalta merkittävä satama ei saa ilmoitusta sähköverkonhaltijaltaan, on satamayhtiön syytä olla aktiivisesti yhteydessä verkonhaltijaan ja tuoda esille satamayhtiön toiminnan kriittisyys elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamisessa.

Suomen Satamaliitto ry edustaa Suomessa yleisiä satamia sekä merkittävimpiä teollisuuden omia satamatoimintoja. Satamat edustavat kriittistä infrastruktuuria ja ovat siten perustellusti asetusluonnoksen 2 §:n listauksessa mukana. Suomen ulkomaan liikenteen kannalta merkittävät satamayhtiöt on perusteltua liittää asetuksen 2 §:n listaukseen. Suomessa toimii tällä hetkellä 24 päätoimialaltaan yleistä satamanpitämistä harjoittavaa satamayhtiötä (meri- ja sisävesisatamat).

Asetusehdotuksen taustamuistiossa nostetaan selkeästi esille se, etteivät 2 §:n listatut sähkönkäyttäjäryhmät ole etusijajärjestykseen listattuja. Samalla tuodaan selvästi esille se, ettei listaan kuuluminen tarkoita sitä, ettei sähkönkatkokset voisi koskea lainkaan nimettyjä toimintoja.

Taustamuistio korostaa oikealla tavalla myös kriittistä infraa edustavien tahojen omaa varautumista sähkökatkojen varalta mm. varavoimaratkaisuin. Varavoimaratkaisuilla varaudutaan ennakoimattomiin häiriöihin, minkä vuoksi sillä, että sähkönkäyttäjä on investoinut varavoimaratkaisuun, ei pidä olla sähkönkäyttäjän kannalta epäedullista vaikutusta ennalta suunniteltujen sähkökatkosten toteuttamistavassa.

Osa sataman omaa varautumista on huolehtia siitä, että verkkoyhtiöllä on ajantasainen tieto sataman kriittisyydestä sähkönkäyttöpaikkana. Ja vastaavasti sähkönkäyttäjällä tulee olla tieto siitä, kuinka keskeytyskriittiseksi sähkönkäyttöpaikka on sähköverkkoyhtiön varautumissuunnitelmassa luokiteltu.

Satamien osalta on syytä nostaa esille se seikka, että satamayhtiöt (sataman-pitäjä) eivät ole varautuneet sataman alueella toimivien yritysten puolesta sähkökatkoksiin. Kukin toimija vastaa omasta varautumisestaan ja palautumisestaan. Satamissa olevat sopimussuhteet vaihtelevat ja yhteistyön tasot ovat erilaisia eri paikkakunnilla.

Suomen Satamaliitto ry:llä on vahva käsitys, että sähköverkkoyhtiöillä on laajasti ymmärrys satamien kriittisyydestä elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamisessa.

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Satamapooli on teettänyt selvityksen Satamien sähkön saannin turvaamisesta (HVK 6/2022). Sen yleinen osa on julkaistu ja lisäksi yrityskohtaiset (satamayhtiöitä ja satamaoperaattoreita koskevat) selvitykset on toteutettu luottamuksellisina versioina.

Huoltovarmuuskeskuksen tilaaman kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointia koskevan selvityksen mukaan jaottelu kriittisten asiakkaiden luokittelusta verkkoyhtiöissä vaihtelee jonkin verran. Suomen Satamaliitto ry toteaa, että yhtenäistämisen tavoite on perusteltua, mutta asetusesitystä yksityiskohtaisempi kansallinen luokittelu saattaisi lisätessään etusijojen läpinäkyvyyttä samalla jäykistää tilannesidonnaista toteuttamista.

SUOMEN SATAMALIITTO RY

Annaleena Mäkilä

Toimitusjohtaja