Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko
Suomen Satamaliitto ry (info
Satamaliitto.fi
Johdanto
Johdannossa kuvataan kattavasti huoltovarmuustoiminnan tavoitteet, toimin-tamalli ja keskinäiset vastuut, lainsäädäntö ja muuttuneen toimintaympäris-tön pääkohdat. Johdannossa tuodaan hyvin esille kansallisen huoltovarmuu-den koostuvan monella tapaa yhteistyöstä; yhteistyöstä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, yhteistyöstä ministeriöiden ja huoltovarmuuskeskuksen kes-ken sekä yhteistyöstä ministeriöiden kesken. Kansallista huoltovarmuutta ku-vaa sen laaja-alaisuus, kattavuus, keskinäisriippuvuus ja poikkisektoraalisuus, mitkä kaikki edellyttävät hyvää keskinäistä koordinaatiota, läpinäkyviä toimin-tamalleja, selkeitä vastuusuhteita sekä poikkisektoraalista seurantaa.
Kansallisen huoltovarmuuden kansallisen varautumisen taos todetaan olevan lähtökohtaisesti hyvä. Johdannossa todetaan myös, että useat kriittiset infra-struktuurit, kuten satamat ja erityisesti merisatamat, sekä niiden tuottamat palvelut ovat yksityisten yritysten tuottamia. Huoltovarmuustoiminta nojaa kriisitilanteissakin markkinaehtoiseen toimintaan. Nämä lähtökohdat tulevat selonteossa hyvin esille.
Kansainvälinen yhteistyö
Selonteon luonnoksessa korostetaan hyvin kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön merkitystä, ja varsinkin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä, eritysesti Ruotsin ja Norjan kanssa.
Logistiikan merkitys todetaan kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta. Logis-tiikan rinnalle olisi perusteltua nostaa erikseen (meri)satamat ja niiden toi-minnallinen merkitys kansainvälisen saavutettavuuden ja markkinaehtoisuuteen nojaavan toimintamallin vuoksi. Suomen satamat ovat osoittaneet toi-mivuutensa, jatkuvuuden hallinnan ja varautumiskykynsä viimeaikaisten (laajojen) kriisien kuluessa (tarkoittaen erityisesti Covid-19 -pandemian aikaa).
Huoltovarmuuden toimintaympäristön kehitys ja sen vaikutukset
Tässä osiossa on kiitettävästi nostettu esiin keskeiset muuttujat ja niiden vaikutukset. Ilmastomuutos ja eritysesti energiamurros vaikuttaa vahvasti satamien toimintaan osana energialähteiden ulkomaankauppaa (tuonti), jakeluka-navia (vaihtoehtoisten polttoaineiden ja vähähiilisten käyttövoimien jakelua) sekä uusien tuotantomuotojen sijoituspaikkoina (tuuli- ja aurinkovoimaratkaisut maalla ja merellä).
Huoltovarmuuden toimintamalli
Toimintamallin kuvaus on perusteellinen. Malli on kattava ja monipolvinen, osin senkin vuoksi, että kansallinen huoltovarmuus ulottuu niin alueellisesti, toimialoittain kuin hallinnonkin puolella laaja-alaisesti moniin eri toimijoihin. Toimintamallin monimuotoisuus on osaltaan välttämättömyys, mutta ei voi välttyä ajatukselta, että siinä on osittain myös sellaista päällekkäisyyttä, jota niin haluttaessa voidaan virtaviivaistaa.
Kehittämisessä tärkeitä peruspilareita säilyttää ovat poolitoiminnan operatiivisuuden korostaminen, eräänlainen ”bottom-up” -tyyppinen toiminnan dynamiikka, mikä motivoi yrityksiä vapaaehtoisuuteen nojaavaa toimintaan. Sektoritoiminnan keskeisiä vahvuuksia on yksitäistä poolitoimikuntaa taikka poolia/toimialaa laajemman tilannekuvan muodostaminen ja sillä informaatiolla poolin operatiivisen toiminnan ja harjoitusten tukeminen.
Huoltovarmuuskeskuksessa omaksuttu ohjelmajohtamisen toimintamalli vahvistaa omalta osaltaan moninaisen toiminnan puitteissa painopisteiden valintaa, keskinäisen koordinaation tehostamista ja ehkäisee liian kapea-alaisten hankkeiden ja päällekkäisten projektien toteuttamista (sekä näin myös resurssihukkaa).
Selonteossa nostetaan perustellusti esille huoli huoltovarmuusrahaston rahoituksen turvaamisesta. Muuttunut turvallisuusympäristömme nostaa samoin perustellusti esille tarkastelun varmuus- velvoite- ja turvavarastoinnista ja näiden uudelleen arvioinnista.
Selonteossa on lisäksi sektorikohtainen tarkastelu huoltovarmuuden toimintamallin kehittämiseksi. Suomen Satamaliitto ry:llä ei ole erityistä huomautettavaa kuljetusten jatkuvuutta koskevaan osioon. Satamien kriittinen rooli tuodaan tarkastelussa esille sekä satamien rooli kriittisenä infrana että huoltovarmuuskriittisenä logistiikkapalveluiden tuottajana. Satamat toimivat sopimuspohjaisesti jatkuvuuden hallinnassa ja varautumisessa, eikä alalla ole tarvetta lakisääteiseen valmiussuunnitteluun palaamiselle ole.
Satamien rooli on myös hyvin tärkeä alueellisen huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Huoltovarmuusjärjestelmä (liite 1)
Huoltovarmuusjärjestelmän kehittämistä koskevassa liitteessä tuodaan esille hyvin olennaisia kehittämisen kohteita. Suomen Satamaliitto ry haluaa erityisesti korostaa sektorikohtaisen varautumisen ja yhteistyön kehittämisen potentiaalia. Samalla kun toiminnan on vastattava pitkäjänteisyydellään vuorovaikutuksen ja luottamusenkin syntymiseen sektorin toimintaan osallistuvien kesken, on ohjausmallin, johtamisen ja yhteistyörakenteiden tuettava toimintamallin nopeaa reagointia. Toimivaltuuksien tulee olla selkeät ja poikkihallinnollisen yhteistyön saumatonta ja toimivaa.
Poikkihallinnollisen yhteistyön ja poikkihallinnollisten ohjelmien/projektien seuranta myös edellyttää poikkihallinnollista luonnetta. Selonteon liitteessä todetaan Satamaliiton näkemyksen lailla se, että varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista on tarpeen edelleen tehostaa, jotta järjestelmä toimii kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaasti.
Selonteossa jätetään lausumatta näkemys siitä, mikä taho johtaa ja ohjaa poolien toimintaa. Poolien toiminnan sisältöjen tulee vastata yritysten toiminnan jatkuvuuden hallinnan tarpeita, mutta itse poolitoiminnan kokonaisuuden ohjaus ja johtaminen tulisi olla yksiselitteisesti Huoltovarmuuskeskuksen vastuulla. Huoltovarmuusorganisaatio HVO jää tässä toimintamallin kuvauksessa jollakin tapaa irralliseksi.
Suomen Satamaliitto ry osallistuu jatkossakin aktiivisesti logistiikkasektorin toiminnan ja satamapoolin kehittämiseen.
Suomen Satamaliitto ry
Annaleena Mäkilä