Esitys uudeksi luotsauslaiksi hävittäisi satamaluotsauksen

Suomen Satamaliitto ry (info​Satamaliitto.fi), 26.7.2022

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää luotsauslain uudistamista. Luotsinkäyttövelvollisuus koskisi ei pelkästään satamien vesiväyliä vaan kaikkia vesialueita. Tämä lisää alusliikenteen turvallisuutta ja toimijoiden tasapuolista kohtelua. Samalla muutos hävittäisi nykyisen satamaluotsauksen määrittelemällä satamien vesialueet yleisen luotsinkäyttövelvollisuuden piiriin. Satamille myönnettäisiin kuitenkin pysyvä poikkeuslupa. Satamaliitto haluaa säilyttää satamaluotsauksen käsitteen myös uudessa laissa.

Suomen Satamaliitto ry on antanut muutosesityksestä lausuntonsa:

Luotsauslain kokonaisuudistuksessa nykyiset linjaluotsinkirjat ja erivapaudet korvattaisiin väylä- ja aluekohtaisilla PEC-lupakirjoilla. Tutkintojen vastaanottaminen ehdotetaan annettavaksi kokeneelle luotsille tai PEC-lupakirjanhaltijalle. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi itämerenluotsausta koskevan asetuksen säännökset, joita samalla tarkennettaisiin. Luotsinkäyttövelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia yli 50 metrin aluksia kaikilla vesialueilla, ja tämän uuden ajattelumallin myötä luovuttaisiin nykyisestä väyläkohtaisesta tarkastelusta. Lähtökohtaisesti muutos parantaisi alusliikenteen turvallisuutta ja lisäisi toimijoiden tasapuolista kohtelua.

Satamien osalta uudistuksen myötä tuotaisiin käyttöön täysin uudenlainen prosessi, jossa Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi satamayhtiöille poikkeusluvan luotsinkäytöstä sataman hallinnoimien vesialueiden puitteissa.

Satama sijaitsisi uudistettavan lain ajattelutavan mukaan Suomen luotsinkäyttöalueella. Sen vastinpariksi tulisi 6§:n satamayhtiölle sallima mahdollisuus hakea siihen poikkeusta sataman alueella.

Esityksen mukaan satamayhtiö määrittelisi tarvittavan pätevyyden sellaiseen alusten ohjailuun liittyvään toimintaan, jossa alus siirtyy laituri- tai ankkuripaikkojen välillä. Tällainen 6§:n mukainen asiantuntijahenkilö voi olla esim. sataman henkilökuntaan kuuluva henkilö, mutta myös aluksen päällikkö. Käytännön tarkoituksena on luoda yhtenäiset periaatteet, joihin poikkeukset perustuvat.

Sataman ei ole pakko hakea vapautusta. Tällöin aluksen sataman sisällä liikkumiseen päällikkö tarvitsee PEC-lupakirjan. Satamayhtiön määrittelemä pätevyys, sataman alueet, joissa sitä sovelletaan, esitetään Traficomille tehtävällä kertahakemuksella. Viraston on annettava toistaiseksi voimassa oleva lupa, mikäli lupa ei aiheita vaaraa ja luotsauspakko olisi tarkoitukseton tai kohtuuttoman hankala. Lupahakemus on uusittava, mikäli olosuhteet muuttuvat oleellisesti.

Suomen Satamaliitto ry haluaa lausua erityisesti tästä satamia koskevasta HE 6§:stä seuraavaa

Suomen Satamaliitto katsoo, että uudessa luotsauslaissa tulee jatkossakin olla erillinen satamaluotsauksen käsite ja sen määrittely sekä tätä vastaavasti satamayhtiöllä tulee olla jatkossakin oikeus disponoida satamaluotsauksesta. Satamayhtiöllä tulee edelleen voida olla oikeus antaa poikkeus luotsikäytöstä sataman alueella. Suomen Satamaliitto ry ei hyväksy satamaluotsauksen disponointia siirrettäväksi yksityisoikeudelliselta satamayhtiöltä annettavaksi yksinoikeudella laissa määritellylle (yksityisoikeudelliselle) luotsausyhtiölle.

Satamaluotsauksesta määrääminen, disponointi, tulee säilyttää satamayhtiöllä siitä huolimatta, että HE 6§:n myötä tuodaan satamayhtiölle toistaiseksi voimassa oleva poikkeus siirrätyttää aluksia, myös huoltoaluksia, satamarakenteiden ja sataman osien välillä ilman luotsinkäyttövelvollisuutta. Nämä – yleinen oikeus hallinnoida oman alueensa luotsaamisen toteuttamista ja laissa mahdollistettu uudenlainen pysyvä poikkeuslupa luotsaukseen – ovat kaksi eri kokonaisuutta, jotka edellyttävät erilliset käsittelynsä luotsauslaissa.

HE 6 §:n mukainen uusi pysyvä poikkeus luotsinkäyttövelvollisuudesta sataman alueella mahdollistaisi tarkoituksenmukaisesti toimiessaan satamayhtiöille näiden toivomaa joustavuutta luotsinkäytöstä vapautumiseen sataman hallinnoimalla alueella ja satamakeskusten välillä, mutta samalla muutos synnyttää lupamenettelyä koskevan uudenlaisen hallinnollisen prosessin. Valmistelun yhteydessä Suomen satamien suuntaan on korostettu sitä, ettei kyseessä olisi varsinainen lupaprosessi. HE on kuitenkin kirjattu siten, että kyseessä olisi lupaprosessi, jolle asetetaan kriteerit ja harkinnan (kohtuullisen korkea) kynnys. Lupaprosessin luonnetta korostaa lisäksi se, että Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä olisi erillinen valitusoikeus.

Satamia koskevan HE 6 §:n sanamuotoa lupaprosessista tulee muuttaa kuvaamaan satamayhtiön ja Traficomin yhteistoimintaan perustuvaksi määrittelyksi luotsinkäyttövelvollisuudesta vapautumiseksi satamayhtiön hallinnoimilla alueilla. Parhaiten tähänastisen valmistelun tarkoitusta vastaavan muotoilun löytämiseksi Satamaliitto on halukas tekemään tiivistettyä yhteistyötä vastuuvalmistelijoiden kanssa.

Lisäksi mm. HE 6§:n sisältämä sanamuoto ”satamahallinto” tulee muuttaa ajantasaisempaan sanamuotoon. Vaihtoehtoja ovat:

1. ”satamanpitäjä”, milloin asianomaisen lakitekstin sisältö edellyttää yleisnimitystä asiasta ja asiayhteydestä, jossa vastaavasti käytettäisiin luotsauspalveluja tarjoavasta tahosta ilmaisua luotsausta antava taho taikka luotsauspalvelun tarjoaja, tai

2. ”satamayhtiö”, milloin halutaan korostaa asianomaista oikeushenkilöä kuten vastaavasti HE:ssä käytetään ilmausta luotsausyhtiö, tai

3. yhdenmukaisesti EU:n satamapalveluasetuksen suomennoksen mukaisesti ”sataman hallinnointielin” (port managing body). Tämä ilmaus ei ole kuitenkaan kovinkaan onnistunut kuvaamaan Suomen satamayhtiöitä ja niiden oikeushenkilöluonnetta, eikä ilmaisu ole tämän vuoksi lainkaan vakiintunut alan käytössä.

Suomen satamien oikeudellinen muoto on ollut vuodesta 2015 lukien osakeyhtiö. Lisäksi kuntien hallinnoimia satamarakenteita, joissa on vain vähäistä toimintaa, voidaan edelleen harjoittaa ilman osakeyhtiö- tai muita yksityisoikeudellisia yhteisömuotoja.

HE luotsauslaiksi 6§ mukaisesti korvausvastuu satamayhtiölle määriteltäisiin ja rajattaisiin samalla tavalla kuin luotsausyhtiön osalta on tilanteissa, joissa luotsauksesta syntyy vahinkoa toiselle osapuolelle (20§). Vahingon maksimimääräksi on määritelty 100.000 euroa. Korvausmäärän kohtuullistamisessa tulee luonnollisesti huomioida myös se seikka, että moni Suomen satamayhtiö on voimavaroiltaan pieni yritys.

Muut huomiot

Luotsausmaksu 10§

Luotsausmaksu olisi tulevaisuudessakin sidottu sekä aluksen nettovetoisuuteen ja todellisen luotsatun matkan määrään. Tähän ei virkavalmistelussa ehdoteta muutosta. Suomen Satamaliitto ry haluaa nostaa esille sen, että nykymuotoinen hinnoittelurakenne kohtelee erimittaisten väylien satamien asiakkaita eri tavoin ja siten omalta osaltaan ohjaa asiakkaita niiden satamien asiakkaiksi, joiden luotsausmaksu on kilpailukykyisempi lyhyemmän väylän vuoksi.

Suomen Satamaliitto ry on valmis hyväksymään luonnoksessa esitellyn muutoksen, jossa luotsauspalveluja tarjoava yhtiö voi tarkistaa hinnoitteluaan muulloinkin kuin kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä. Luotsausmaksua koskevan pykälän sisältämillä kuuden ja kolmen kuukauden määräajoilla synnytetään asetelma, jossa hintojen tarkistusta voi luotsauspalveluja tarjoava yhtiö tehdä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa.

Suomen Satamaliitto ry katsoo, että luotsausyhtiötä koskeva nykyinen neuvotteluvelvoite sidosryhmätoimialojen kanssa on toimiva tapa vuorovaikutukseen yhtiön toiminnasta, taloudesta ja hinnoittelusta.

Toimintakäsikirja 13§

Toimintakäsikirjassa kuvataan annettavan luotsauksen palvelutaso. Pykälämuotoilusta tulee käydä selkeämmin ilmi se, että toimintakäsikirjan sisältö on myös luotsauspalvelun saajan ulottuvilla. Toimintakäsikirja ei voi nykypäivänä enää olla vain hallinnon sisäinen asiakirja.

Etäluotsaus 24§

HE ei esitä muutosta nykyiseen etäluotsauksen kokeiluun. Jatkossakin etäluotsaukseen luvan voisi saada vain viideksi vuodeksi, ja siten, että lupa voitaisiin uudistaa. Koska myös satamayhtiö sitoutuu pysyviin investointeihin etäluotsauksen käynnistyessä, mainittu viiden vuoden määräaika on liian lyhyt kannustamaan älyinvestointeihin. Hyvin ja tehokkaasti toimiessaan etäluotsauksen tulisi voida olla pysyvä järjestely regulaation näkökulmasta.

Lopuksi

- HE toisi muutoksia luotsauksen koulutuksen palveluntuottajiin ja hyväksyntämenettelyihin, ja siirtäisi koulutuksen painopistettä monopoliasemassa olevalle luotsausyhtiölle. Tämän muutoksen vaikutuksia on tarpeen arvioida nykyisten koulutuspalveluja tarjoavien tahojen toiminnan ja tehtyjen investointien näkökulmasta.

- lain kokonaisuudistus ei tällä kertaa esitä muutosta luotsauspalvelumarkkinoiden avaamiseksi valtionyhtiön ohella muiden laissa listatut kriteerit täyttäville tahoille. Suomen Satamaliitto ry toistaa aiemminkin esittämänsä näkemyksen siitä, että luotsauksen osaamisen ja turvallisuuden kriteerien ollessa riittävän yksityiskohtaisesti kirjatut laissa, palvelumarkkinan avaaminen olisi juridis-teknisesti mahdollista toteuttaa sitä haluaville kaupallisille toimijoille. Satama-alalla on yksittäisiä satamayhtiöitä, jotka ovat osoittaneet vahvaa kiinnostustaan niin etäluotsaukseen kuin ylipäätään tarjoamaan luotsauspalveluja markkinoilla.

Viite: VN/9133/2021

Asia: Hallituksen esitys luotsauslain muuttamiseksi (Liikenne- ja viestintäministeriö)

SUOMEN SATAMALIITTO RY

Annaleena Mäkilä