Valtion vesiväylien suunnittelussa on panostettava sekä ennakoitavuuteen että joustavuuteen

Suomen Satamaliiton lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vv. 2023-2030, luonnos 1.4.2022 (Väyläviraston lausuntopyyntö 'VÄYLÄ/ 2156/04.00/2022')  

Valtion väylien investointiohjelmalla tavoitellaan 12-vuotisen Liikenne12 -suunnitelman painotuksia – saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus keskeisinä, rinnakkaisina tavoitteina, joiden kaikkien avulla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Investointiohjelma nojaa Väylävirastossa tehtävään suunnitteluohjelmaan.

Liikenne12 -suunnitelman toteuttaminen ja sen tavoitteita täyttävä valtion investointiohjelman painoarvo ja uskottavuus edellyttävät puolestaan riittävää valtion budjettirahoitusta.

Investointiohjelmaluonnoksen listaamissa kehittämishankkeissa vesiväylien osuus on 4% koko Liikenne12 -suunnitelman ajanjaksolla. Perusväylänpidon puolella vesiväylien kunnossapitoon kohdennetaan rahoituksesta 9 prosenttiyksikön suuruudelta, mikä vastaa vuosittaista 141 miljoonan euron kokoluokkaa.

Suomen Satamaliitto ry haluaa muistuttaa satamien ja satamaoperoinnin investointisuunnitelmista, jotka on koottu Traficomin julkaisuja ja selvityksiä (1/2021) julkaisemaan ”Investoinnit Suomen satamiin 2016 – 2025” selvitykseen. Suomen satamissa satamatoimijoiden omat investoinnit satama-alueen toimivuuden sekä tavarankäsittelyn kehittämiseksi ovat vuosille 2021-2025 yli miljardi euroa. Satamaliitto pitää tärkeänä, että valtion ja satamayhtiöiden investointitarpeet ovat yhteensovitetut ja hyvin kommunikoidut.

 Koko investointisuunnitelman kattaman 8 vuoden kaudella vesiväyläinvestointeihin arvioidaan kohdentuvan vain ns. pienempiä investointitarpeita. Ottaen huomioon satamien ja vesiväylien merkityksen Suomen ulkomaankaupan kustannustehokkaan ja sujuvien kuljetusten mahdollistajana ja Itämerellä sen toimintaympäristössä syntyneen uuden logistisen eristyneisyyden, valtion investointisuunnitelman panostus vesiväyliin näyttäytyy hyvin vaatimattomalta. Suomen Satamaliitto ry esittää, että vesiväyläinvestointien suunnitteluun voidaan panostaa, jotta investointikaudella on edellytyksiä tarvittaessa toteuttaa vähintäänkin yksi mittavampi vesiväyläinvestointi useampien pienempien ohella.

Valtion vesiväylien investointisuunnitelma painottaa sitä, että kehittämistarpeissa priorisoidaan elinkeinoelämän tarpeita. Jotta varautuminen muuttuviin elinkeinoelämän tarpeisiin ja nopeisiinkin päätöksiin onnistuisi, Väyläviraston suunnittelutyöhön on panostettava; ennakoitavuutta ja joustavuutta tarvitaan. Elinkeinoelämän ja matkustajaliikenteen kehittämiseen tarvittavat vesiväyläinvestoinnit eivät saa jäädä kiinni suunnittelutyön pitkistä prosesseista taikka vähäisistä resursseista.

Satamayhtiöt osallistuvat omalta osaltaan vesiväyläinvestointein rahoittamiseen, kun taas valtio vastaa omalta osaltaan hallinnoimansa vesiväylän rahoituksesta. Suomen eduskunta on vahvistanut valtion ja satamien välisen rahoitusvastuita koskevan periaatteen hyväksyessään Liikenne12 -suunnitelman kesäkuussa 2021. Koska vesiväylän kehittämisessä ja kunnossapidossa on käytännössä aina kyse sekä valtion että sataman yhteisestä hankkeesta, yhteistyön merkitys korostuu investoinnin suunnittelun ja valmistelun eri vaiheissa.

Suomen satamien investoinnit ovat menestyneet kohtuullisen hyvin aiemmissa EU:n liikenteen yhteisrahoitushauissa. Lausunnolla oleva investointiohjelma korostaa edelleen satamien ja ratahankkeiden mahdollisuuksia saada EU:n tukirahoitusta. Suomen Satamaliitto ry:n näkemyksen mukaan kansallista investointisuunnitelmaa on kuitenkin toteutettava itsenäisesti, eikä EU:n tukirahoituksen saannin pidä olla rajaava kriteeri satamainvestoinnin toteuttamiselle. Satamien kehittäminen tapahtuu lähtökohtaisesti infrastruktuuri-investoinnein ja satamien asema on kiistaton ulkomaankaupan sujuvuuden ja tehokkuuden sekä kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmista.

Yllä esitetyn ohella Suomen Satamaliitto ry haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• investointisuunnitelman viimeistelyssä kiinnitettäisiin huomiota muuttuneeseen toimintaympäristöön Itämeren turvallisuudessa
• satamien merkitys kriittisen infrastruktuurin kehittämisessä huomioitaisiin
• satamien kehittämisessä tunnistetaan ns. kaksoiskäyttöisen infrastruktuurin kehittämisen mahdollisuudet
• satamien tulevaisuuden kehittämisessä näkyvät lisäksi talouden vihreä siirtymä, ja koordinointi väyläinvestointitarpeiden sekä puhtaiden ja vähähiilisten käyttövoimien investointien kesken on välttämätöntä
• yksittäisen Suomen satamat antavat omat lausuntonsa mm. satamien takamaayhteyksien kehittämisestä.