TEN-T suuntaviiva-asetus Suomen satamien näkökulmasta

Suomen Satamaliitto ry (info​satamaliitto.fi), 18.1.2022

Suomen Satamaliitto ry nostaa lausunnossaan LVM:lle esille satamien vahvistuvan aseman uudessa TEN-T -liikennepolitiikassa. Suomen satamaverkon laajuus tulee turvata myös jatkossa. Suomen kansallisena tavoitteena tulee olla yhden uuden ydinverkon määrittäminen pohjoiseen.

Yleistä

U-kirjeessä käydään seikkaperäisesti läpi yksittäisiä investointikohteita, joita tulevina vuosina TEN-T asetuksen uusi kriteeristö (olemassa olevien ohella) edellyttää. Tarkastelu tapahtuu valtion budjetin edellytysten näkökulmasta.

 Suomen TEN-T satamilla on lukuisia satamien kehittämisen investointisuunnitelmia (sen ohella, mitä mahdollisesti syntyy mm. vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin kohdistuvien tulevien velvoitteiden ohella), joita on listattu Traficomin vuonna 2021 kokoaman satamien investoinnit -selvityksessä. Suomen satamayhtiöt ovat saaneet hyvin EU:n liikennepolitiikan yhteisrahoitusta, ja kiinnostus tähän on myös tulevina vuosina selvä. On syytä painottaa, että satamien toiminnan edellytysten kehittämisen investoinnit eivät valtaosaltaan rasita valtion budjettia. U-kirjeselostuksesta tämä näkökulma jää harmillisesti uupumaan.

 Komission asetusesitys vahvistaa satamien roolia osana TEN-T liikenneverkkoa. Asetusesityksessä on huomioitu niitä muutostarpeita, joita Suomen satamista samoin kuin Euroopan satamaorganisaatiosta on esitetty. Satamat ovat asetusesityksen mukaan jo itsessään jäsenvaltioiden rajat ylittäviä kohtia. Samoin satamien uudet roolit energian ja teollisuuden solmukohtina tunnistetaan. Lisäksi Suomen satamien yhteisrahoitusmahdollisuuksia kasvattaa se, että jatkossa kahden kattavan verkon yhteishankkeet samoin kuin saman jäsenvaltion alueella sijaitsevien satamien yhteishankkeet tunnistetaan hakukelpoisiksi lähtökohdiksi. Satamien rooli kriittisenä infrastruktuurina saa myös vahvistuksen uudessa asetusesityksessä.

Satamaverkko

 TEN-T -satamaverkon osalta asetusesitys ei sisällä suuria yllätyksiä, ja kattavan verkon osalta satamaverkon laajuus säilyy hyvinkin entisen kaltaisena. Merisatamiensa lisäksi Suomi on saamassa ensi kertaa kaksi sisävesisatamaa mukaan TEN-T kattavaan verkkoon.

Suomen valtio tavoitteli ennakkovaikuttamisellaan uuden ydinverkkoon kuuluvan sataman nimeämistä TEN-T suuntaviiva-asetukseen. Komission asetusesitys ei sitä sisällä. Suomen Satamaliitto ry:n näkemyksen mukaan Suomen valtion tulee edelleen jatkaa uuden ydinsataman tavoittelemista eduskunnan liikennevaliokunnan näkemyksen mukaisesti osana multimodaalista solmukohtaa (yhdessä kaupunkisolmukohdan kanssa).

Vaihtoehtoinen vaikuttamisen tapa on vaikuttaa asetusesityksen jatkovalmistelussa siten, että asetus sisältäisi uuden erillisen artiklansa ydinsatamien määrittelemiseksi siten, että se varmistaisi myös Suomen kaltaisen pitkän rantaviivan omaavan jäsenvaltion osalta ydinsatamien riittävän lukumäärän. Satamien rooli tulee ymmärtää maantieteellistä yhteyttään asetusesityksen lailla laajemmaksi kuin pelkkää vesiliikennettä palvelevaksi. Satamia kehitetään osana laajempaa talouden vihreää siirtymää. 

Asetusesityksen mukaan kattavan verkon satamien volyymikriteerit tarkastellaan vielä kertaalleen tuoreimmilla luvuilla ennen asetuksen hyväksymistä. Asetusesityksen pohjaluvuiksi on valittu vuodet, joihin pandemia ei ehtinyt vaikuttaa. Sen sijaan, mikäli tarkastelun pohjaksi otetaan tuoreimmat Eurostatista valmistuvat luvut, ne peilaavat esimerkiksi matkustajaliikenteen satamissa pandemian synnyttämää volyymipudotusta. Satamaliitto esittää, että tätä (teknistä) uustarkastelua tulisi tarkastella tasapainossa asetusehdotuksen tarkasteluvuosien (2017-2019) kanssa yhdessä. On tärkeää säilyttää ennustettavuus niiden satamayhtiöiden kohdalla, joiden kehitys on likellä raja-arvoja.

Suomen Satamaliitto ry katsoo, että nykyisestä kattavan verkon yleissatamista ei tulisi poistaa yhtään, ja sen sijaan verkko tulisi täydentää niillä uusilla satamilla, jotka ovat saavuttaneet tarvittavat raja-arvot.

TEN-T ja LJS12 liikennepolitiikat

Valtioneuvoston kannassa kannetaan huolta TEN-T politiikan synnyttämästä uudesta hallinnollisesta taakasta. Kansallinen Liikenne12 -prosessi tuottaa jatkuvasti suunnittelumateriaalia TEN-T raportointiprosesseihin, jos hallinto onnistuu integroimaan politiikkatasot keskenään. LJS12 -suunnittelun tulee nähdäksemme vastata EU:n TEN-T politiikan tavoitteisiin, kriteereihin ja edellytyksiin.

Valtioneuvoston kannassa koskien TEN-T verkon laajuutta on kannanotto siitä, että Suomi ei katso tavoittelevansa verkon laajentamista sillä perusteella, että ”CEF-rahoituksen hakijajoukko laajenee, mikäli ydinverkon lentoasema- tai satamaverkko laajenisi koko EU:ssa”. Tosiasiassa komission asetusesitys sisältää 4 uutta ydinverkon satamaa sekä 15 Iso-Britanniasta pois jäävää ydinverkon satamaa. Esitetty peruste rahoituksen hakijoiden lukumäärän kasvun epäsuotuisuudella ei ole kovinkaan onnistunut ainakaan EU:n satamaverkon kokonaistarkastelun näkökulmasta.

Valtioneuvoston kanta tältä osin antaa tarpeettoman negatiivisen kuvan niistä mahdollisuuksista, joita EU:n yhteisrahoituksen osalta LJS12 suunnitelmassa puolestaan painotetaan.

Satamaliitto esittääkin seuraavaa muutosta valtioneuvoston kantaan (s.29): Valtioneuvosto pitää pääosin TEN-T-verkon laajuutta Suomessa riittävänä ja kannattaa ehdotettua jaottelua ydinverkkoon, laajennettuun ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon. TEN-T-verkon laajuuden riittävyyttä Suomessa perustelevat asetuksen asettamat tiukat erityisesti rata- ja maantieverkkoa koskevat vaatimukset (poistettaisiin jatko: sekä CEF-rahoituksen hakijajoukon laajeneminen, mikäli ydinverkon lentoasema tai satamaverkko laajenisi koko EU:ssa).

Saimaan vesialue ja kattavan verkon sisävesisatamat

Valtioneuvoston kannassa Saimaan vesialueen tarvitsemalla erityishuomiolla on painavat perustelunsa. Sisävesiliikenteen ja -satamien lainsäädännön ennakkovaikuttamisen resursseihin on tarpeen panostaa LVM:ssä.

Suomen Satamaliitto ry esittää poistettavaksi seuraavat tarpeettomina niiden ajallisen (2050) yhteyden vuoksi:
s. 20; ”Lisäksi Inkoon satamaan tulisi rakentaa….. vuoteen 2050 mennessä (poistettaisiin seuraava: joko valtion raiteena tai yksityisraiteena).
s.23; "...lukuun ottamatta ratayhteyttä Inkoon satamaan. (Poistettaisiin seuraava: Mahdollinen ratayhteys olisi joko valtion omistama tai yksityisraide.)"