Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne12 -suunnitelman, toimeenpanoa. Investointiohjelman hankkeet ovat ryhmitelty hankekoreihin 1A ja 1B hankkeiden kiireellisyyden ja toteuttamisvalmiuden mukaan.

Ohjelman talouskehys on kaikkien väylämuotojen kohdalla:

• uudet kehittämishankkeet noin 2.475 miljoonaa euroa, ja
• perusväylänpito noin 800 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman kokonaisvaikutuksissa todetaan, että ohjelmalla tavoitellaan erityisesti elinkeinoelämän kansainvälisen saavutettavuuden parantumista. Vesiväylähankkeet parantavat ulkomaankuljetusten kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta, ratahankkeet satama- sekä Venäjän yhteyksiä ja tiehankkeet satamayhteyksiä kaupunkiseuduilla.

Investointiohjelman vesiväyläverkon kehittämisen talouskehys on 82 miljoonaa euroa. Ohjelmaan sisältyy useita keskikokoisia ja pienempiä parantamiskohteita. Lisäksi valmistelun yhteydessä on tunnistettu myös muita potentiaalisia vesiväylien kehittämishankkeita suunnitelmakaudella.

Ohjelmassa todetaan aivan oikein, että satamien investointitarpeet voivat yksittäisen satamayhtiön kohdalla muuttua nopeastikin, mikäli mm teollisuuden investoinneissa tapahtuu merkittäviä investointipäätöksiä.

Satamien toiminnan kannalta olennaista on myös ns. takamaayhteyksien toimivuus, palvelutaso ja saavutettavuus. Satamat toimivat molempiin suuntiin, yhdistäen vesiväylät maapuolen väylästöön.

Traficom toteutti tammikuussa julkaistun selvityksen, jossa viiden vuoden välein kartoitetaan satamayhtiöiden ja satamaoperointiyritysten investointisuunnitelmat, jotta valtion omat investoinnit voidaan yhteensovittaa saumattomasti kaupallisten satamatoimijoiden tarpeisiin. Traficomin selvityksen mukaan tulevien 5 vuoden aikana satamissa investoidaan vesiväyliin, laitureihin ja satama-altaisiin noin 362 miljoonaa euroa, mikä osoittaa merkittävää investointitarvetta merikuljetusten kehittämiseksi. Tähän verrattuna Väyläviraston toimenpidesuunnitelman 8-vuoden investointitaso (yhteensä 82 miljoonaa) näyttäytyy riittämättömän alhaisena.

Eduskunta käsitellessään Liikenne12 -suunnitelmaa, muutti LVM:n esitystä hyötyjä maksaa -periaatteen soveltamisesta yleisiin satamiin. Satamiin ei niiden luonteen vuoksi sovelleta enää jatkossa ”hyötyjä maksaa” -periaatetta, vaan valtio vastaa omista velvoitteistaan ja satamayhtiö oman hallitsemansa alueen investoinneista. Mikäli eduskunnan toteuttamaan muutosta rahoitusperiaatteisiin ei ehditty viedä sisään 2.7.2021 päivättyyn luonnokseen, Suomen Satamaliitto ry esittää satamatoimialan puolesta toimenpideohjelman päivittämistä tältä osin vastaamaan eduskunnan tahotilaa.

Lopuksi Suomen Satamaliitto ry toteaa, että sen ohella, mitä Fit For 55 -paketti (valmius55) tuo mukanaan satamille toteuttaa mm. maasähkön infrastruktuuri-investointeja, satamilla on edelleen mittava määrä sataman perusinfrastruktuurin kehittämisen tarve vastaamaan asiakkaiden, teollisuuden ja varustamoiden, tarpeisiin. Tämän ohella satamat voivat olla merkittävässä roolissa toteuttamassa investointeja teollisuuden rinnalla liikenteen ja talouden energiamurroksessa, kuten vedyn tuotannon edellyttämissä investoinneissa tai vedyn tuonnissa. EU:n TEN-T rahoitusinstrumenteissa, samoin kuin kansallisissa rahoitusresursseissa on syytä tunnistaa uudenlaiset mm. putki-infrastruktuuritarpeet.

SUOMEN SATAMALIITTO RY, 
vastaus lausuntopyyntöön VÄYLÄ/4852/04.00/2021: