Alusjätteiden vastaanotto satamissa

Lausunto liittyy Liikenne- ja viestintäministeriön täydentävään lausuntopyyntöön hallituksen esitykseksi merenkulun ympäristönsuojelulain (MYSL) ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (VN/7823/2019-LVM-63). Lausunto keskittyy MYSL:n luvussa 9 (Jätteiden vastaanottojärjestelyt satamassa) ehdotettuihin lisäyksiin vastaanottolaitteiden järjestämisessä.

Huviveneily

EU:n alusjätedirektiivin muutokset yhdenmukaistavat jätehuollon velvoitteita erityyppisissä ja -kokoisissa satamissa, mikä tarkoittaa jätehuollon velvoitteiden laajenemista myös huvivenesatamissa. Esityksessä tehdään sataman määritelmällä ero velvoitteiden ulkopuolelle jäävien pysähtymispaikkojen ja jätteiden vastaanottoon velvollisten satamapaikkojen välillä. Laajimmat velvoitteet olisivat alarajan ylittävillä ns. kotisatamilla, joille esitetään kaikkia huvivenesatamia koskevan perustason (käymälä- ja yhdyskuntajäte) lisäksi öljy- ja vaarallisten jätteiden vastaanottoa.

Osa kauppamerenkulun satamista merirannikolla ja Saimaalla vastaa myös huvivenesatamien ylläpidosta. Huviveneilyn ja kauppamerenkulun jätehuollon hoitaminen sisältää hallinnollisia synergioita, mutta niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia. Satamayhtiöiden vastuulla olevat huvivenesatamat sisävesillä sijaitsevat tyypillisesti hajallaan, jolloin infrastruktuurin ja jätehuollon organisoinnin kustannukset muodostuvat suhteessa kalliimmaksi kuin keskitetyissä palveluissa.

Satamaliitto katsoo, että samoin kuin muissakin satamissa huvivenesatamien palvelut suunnitellaan täyttämään käyttäjien tarpeet. Jätehuoltosuunnitelman perusteluilla tulee voida järjestää palvelut huvivenesataman tarpeiden mukaisiksi myös peruslähtökohdista poikkeavasti. Tästä käy esimerkiksi pelkästään pienimmille veneille tarkoitetut satamat: avoveneissä ei ole venekäymälöitä, minkä vuoksi ei tarvita niille tarkoitettuja tyhjennyslaitteitakaan. Kustannusten hallintaa auttaa mahdollisuus tarvittaessa järjestää räätälöityjä palveluita käyttäjätyypeittäin, mikä on myönteistä käyttäjän kannalta ja pitää puolestaan tällaisen kotisataman käyttöastetta korkeana.

Jätehuollon järjestämisessä suuri merkitys onkin sillä millaisia käyntejä huvivenesatamat palvelevat. Satamaliitto pitää esityksen ansiona sitä, että lähellä toisiaan sijaitsevat satamat voivat tehdä yhteistyötä palveluiden järjestämisessä (9 luku, 4 §), samoin kuin jätehuoltosuunnitelmien (9 luku, 5 §) tekemisessä. On tärkeää, että palvelut voidaan sijoittaa siten, että ne jakautuvat tarkoituksenmukaisesti vilkkaimpien ja hiljaisempien reittien välillä, vastaten niiden erilaisia jätehuoltotarpeita. Käyttäjätiedottamisella on iso merkitys sille, että veneilijät tietävät ennakolta mitä palveluita heidän suunnittelemansa reitin varrella on tarjolla.

Kauppamerenkulku

9 luvun 1 §:ää esitetään täsmennettäväksi jätelakiin sisältyvien joidenkin yhdyskuntajätteen jätelajien erilliskeräilyvelvoitteilla. Kyseessä on jätetyypit, joita aluksen operatiivinen jäte on sisältänyt nykyisinkin. Näiden jätelajien erilliskeräilyn toteutuksen tapa vaihtelee nykyisellään satamasta toiseen ja voi siten paikoin vaatia toimintamallin muutoksia ja siten aiheuttaa kustannuksia. Erillisten vastaanottolaitteiden sijainti ja muut käyttöohjeet pystytään viestimään aluksille sataman jätehuoltosuunnitelman tiedoista poimittavilla jätehuolto-ohjeilla.

Satamaliitto pitää hyvänä, että esityksen perusteluissa täsmennetään vastaanottolaitteiden tyyppejä kiinteiksi, kelluviksi ja liikuteltaviksi (esim. jäteautot), koska tarkoituksenmukaisin järjestely riippuu jätteen tyypistä ja määrästä. Vastaanottolaitteiden mitoitus ja tyyppi ovat siksi satamittain erilaisia, mikä perustellaan ja kuvaillaan sataman jätehuoltosuunnitelmassa, jonka valmisteluun sataman käyttäjät pääsevät osallistumaan.

Satamanpitäjän harkittavaksi jää, mikä on kustannustehokkain tapa järjestää erilaisten ennakoitujen jätevirtojen vastaanotto ja toimittaminen käsittelyyn niiltä aluksilta, jotka käyttävät satamanpitäjän järjestämiä jätehuoltopalveluita. Esimerkiksi kansainvälisen risteilyliikenteen alukset, jotka eivät ole ns. vapautuksen piirissä, jättävät tyypillisesti runsaasti erilaista yhdyskuntajätettä. Sen vastaanotto järjestetään käytännön syistä satamakäynnin aikana paikalle tilattavalla liikkuvalla kalustolla, koska eri jätejakeiden määrät vaihtelevat kerrasta toiseen.

 Satamaliitto toteaa, että erilliskeräilyn ja satamakäynnille erikseen tilattavien vastaanottolaitteiden riittävyyden edellytyksenä on niinikään ennen satamavierailua annettava alusjätteiden ennakkoilmoitus (10 luku. 2 §), ja siinä tehtävä jätteiden riittävä yksilöinti. Satamaliitto edellyttää, että merenkulun ilmoitusjärjestelmään Portnetiin on mahdollista antaa tiedot uusia vaatimuksia vastaavalla tavalla. Ennakkoilmoituksen sisältämällä yksilöinnillä varmistetaan, että kunkin satamakäynnin aikana aluksen tarvitsemat vastaanottolaitteet ovat aluksen käytettävissä.