Merenkulun päästöjen vähentäminen

Suomen Satamaliitto ry, 17.1.2021

Suomen Satamaliiton näkemykset maasähkön käytön edistämiseen satamissa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämiseen.

LVM:n johdolla työskennellyt fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut lokakuussa 2020 suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla meri- ja sisävesiliikenteen kasvuhuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää Suomessa. Nyt lausuntopyynnön kohteena oleva periaatepäätösluonnos nojaa mainittuun fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.

 Suomen Satamaliitto ry on ollut kutsuttuna mukana valmistelemassa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa sen vesiliikennettä ja satamia koskevassa työssä.

 Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kuvataan seikkaperäisesti erinäisiä kansainvälisiä ja kansallisia päätöksiä, joilla ohjataan meri- ja vesiliikenteen päästöjen vähentämistä, vaihtoehtoisten käyttövoimien kehitystä sekä määritellään satamia velvoittavat vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluun liittyvä palvelutarjonta ja investoinnit.

 Periaatepäätös nostaa oikein esille meriliikenteen elintärkeän merkityksen Suomen ulkomaankaupan, teollisuuden, talouden ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi asiakirja tunnistaa hyvin sisävesiliikenteen potentiaalia ympäristötehokkaana kuljetusmuotona.

 Meriliikennettä ja satamia koskeva valmistelutyö on ollut kattavaa ja kokoaa mittavan määrän ajankohtaista informaatiota satamien ajankohtaisesta toiminnasta ja koko meriklusterissa tapahtuvasta kehityksestä kohti vähäpäästöistä merenkulkua.

 LNG tankkausmahdollisuus ydinsatamissa

Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien sääntelyn nojalla laadittu kansallinen ohjelma edellyttää, että nesteytet/yn maa- ja biokaasun osalta kaikissa Suomen TEN-T -ydinverkkoon kuuluvissa satamissa tarjotaan mahdollisuus tankata aluksiin nesteytettyä maa- ja biokaasua viimeistään vuonna 2025. Tämä tavoite on käytännössä toteutunut Suomen meriliikenteen markkinoilla olevan kysynnän kattamiseksi muutaman kiinteän satamassa olevan terminaali-investoinnin ja (maalla ja vesillä) liikkuvien yksiköiden kautta tapahtuvan polttoainejakelun myötä.

 Maasähkön käytön edistäminen satamissa

Satamissa käytettävän maasähkön osalta kansallinen ohjelma tavoittelee sitä, että Suomen suurimmissa satamissa olisi mahdollisuus maasähkön käyttöön viimeistään vuonna 2030. Ohjelman taustalla oleva direktiivi velvoittaa ensisijaisesti TEN-T -ydinverkon satamat ja muut (TEN-T) satamat tarjoamaan maasähkökytkentää vuoden 2025 loppuun mennessä, paitsi jos kysyntää ei ole tai kustannukset ovat suhteettomia hyötyihin nähden, ympäristöhyödyt mukaan luettuina.

Suomen Satamaliitto ry katsoo, että voimassa olevan direktiivin asettama markkinakysyntää tunnistava velvoite maasähkökytkennän tarjoamiseksi on riittävä edistämään maasähkön käyttöä Suomen satamissa, ja siten nykyinen velvoite vastaa Suomen satamaverkolle ominaista piirrettä, jossa satamat ovat erikoistuneet kuljetusmuodoittain. Tämä puolestaan heijastuu siihen, kuinka kannattavaksi maasähkön infrastruktuuri-investointi muodostuu kussakin, usein suhteellisen pienikokoisessa satamassamme. Suomen satamat pyrkivät siihen, että satamassa toteutettavat investoinnit vastaavat kaupallisen kysynnän tarpeita niin hyvin, kuin niitä pystytään arvioimaan yhdessä asiakaskunnan tarpeiden ja markkinakysynnän mukaan. Satamanpitämisestä vastaavat, kaupallisista lähtökohdista toimivat satamayhtiöt pyrkivät välttämään rakentamasta infrastruktuuria, jonka käytölle ei ole nähtävissä kysyntää.

Nyt lausunnolla oleva periaatepäätösluonnos tuo selkeästi esille sen, että maasähkön käytöllä voidaan korvata aluksen laiturissa tapahtuvasta polttoaineen kulutuksesta noin 50-80%. Vaikka maasähkön käytön trendinomainen käyttö lisääntyy, on täysin selvää, että laiturissa oleva maasähkökytkentämahdollisuus ratkaisee päästövähennyksen tarpeita vain pieneltä osin; olennaisesti suurin merkitys on navigoinnin aikana syntyvät merenkulun ja vesiliikenteen päästöt ja niihin vaikuttaminen vähähiilisillä tai vaihtoehtoisilla käyttövoimilla.

Periaatepäätöksen mukaan Suomen valtion tavoitteena on varmistaa riittävä ja toimiva vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuri satamissa jatkamalla kansallisen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa koskevan ohjelman toimeenpanoa. Suomen Satamaliitto ry ilmaisee kiinnostuksensa olla jatkossakin vuorovaikutuksessa liikennehallinnon kanssa ohjelman toimeenpanossa.

Satamia koskevien velvoitteiden näkökulmasta jatkotyön aikana on muun ohella tarpeen yhteensovittaa EU-sääntelyn ja kansallisen toimenpano-ohjelman terminologiaa TEN-T -ydinverkkoon kuuluvien satamien ja kansallisessa ohjelmassa käytetyn ”suurimmat satamat” terminologian kesken.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

Vaihtoehtoisten käyttövoimien direktiivin päivittäminen käynnistyy kuluvan vuoden aikana EU:n komission esityksellä. Suomen hallitus ei ole toistaiseksi katsonut tarpeelliseksi muodostaa konkreettista linjausta direktiivin sisältöön vaikuttamiseksi ennakkoon, vaikka periaatepäätös olisi antanut tähän hyvän mahdollisuuden.

Periaatepäätöksen toimenpide-ehdotuksessa todetaan: ”Arvioidaan kansallisten toimien tarve EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin (2014/94/EU) päivityksen jälkeen. Harkitaan jakeluninfrastruktuurin kehittämistä tukevien toimien tarvetta paitsi maasähkön ja LNG:n, myös vedyn ja muiden direktiivissä mainittujen muiden polttoaineiden osalta”.

Periaatepäätöksen kirjaus siirtää kansallisen näkemyksen konkretisoinnin tapahtuvaksi vasta direktiivin ulosantamisen jälkeen, jolloin vaikuttamisen mahdollisuudet jäävät pääosin ns. jälkikäteisen vaikuttamisen varaan. Suomen Satamaliito ry peräänkuuluttaa, että Suomen maan hallitus sitoutuu selkeästi periaatepäätöksessä siihen, että satamien maasähköinvestoinneissa kunnioitetaan kysyntälähtöisiä investointeja ja että merenkulun vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun suhteen säilytetään kaikkien vähähiilisten ja päästöttömien vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttömahdollisuudet markkinoilla.

Maasähkön verotus

Suomen Satamaliitto ry tukee periaatepäätöksen toimenpide-esitystä, jonka mukaisesti alusten satamassa käyttämän maasähkön verotus siirretään alimpaan sähköveroluokkaan ja haetaan EU:n energiaverodirektiivin mukaista poikkeuslupaa Ruotsin, Tanskan ja Saksan tavoin noudattaa maasähkössä alennettua verokantaa. On selkeä epäkohta, että verollisen maasähkön vaihtoehtona ulkomaan liikenteessä on tällä hetkellä verovapaa fossiilinen polttoaine.

Maasähkön verokohtelua koskeva toimenpide-ehdotus pitää sisällään myös kannanoton, että satamat ja varustamot hyödyntäisivät tarjolla olevia liikenteen CEF-rahoitushakuja täysimääräisesti. Jotta markkinatoimijoiden menestyminen rahoitushauissa mahdollistuu, satamien ja varustamojen ohella Suomen valtion tulee aktiivisesti vaikuttaa mainittujen rahoitushakujen kriteeristöön oikea-aikaisella ennakkovaikuttamisella.

Meri- ja vesiliikenteen järjestäminen

Periaatepäätös korostaa digitalisaation mahdollisuuksia aluspäästöjen vähentämiseksi. Satamat toimivat eri kuljetus/liikennemuotojen välissä, ja siten satamat voivat omilla toimillaan edesauttaa maa- ja meripuolen liikenteen toimijoita vähentämään päästöjään.  

Suomen satamissa digitalisaatiokehitys on vauhdittunut viime vuosien aikana. Satamayhtiöt ovat tehneet yhteistyötä asiakaskuntansa kanssa löytääkseen parhaat mahdolliset tiedon jakamisen ratkaisut, joilla liikenteen sujuvuutta ja toimintojen tehostumista lisäämällä samalla vähennetään kuljetusketjussa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Periaatepäätöksessä valtio kehottaa satamayhtiöiden kuntaomistajia kannustamaan satamia kehittämään satamatoimintoja vähäpäästöisemmiksi ja kohti päästöttömyyttä. Kestäviin liiketoimintalähtöisiin ratkaisuihin päästöjen vähentämiseksi päästään tehokkaimmin yhdessä niin sataman sisällä toimivien muiden palveluyritysten kanssa kuin tavaraliikenteen teollisten asiakkaiden kanssa sekä matkustajaliikenteen kohdalla matkustajien käyttökokemusta parantamalla satamassa asioitaessa.

Satamat ja sataman alueella toimivat palveluntuottajat toimivat eri kuljetusmuotojen välissä ja ovat siten osa kokonaisliikennejärjestelmää. Satamien toiminnan sujuvuuden varmistamisella ja tehokkaasti toimivan tavarankäsittelyn ja matkustajapalveluiden järjestämisellä on olennainen merkitys myös liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Digitaalisin ratkaisuin mahdollistamalla alusten lyhyempi satamassa oloaika voi olla tietyissä tapauksissa jopa tehokkaampi tapa vähentää alusliikenteen kokonaispäästöjä kuin lisäämällä maasähkön käyttöä satamissa. Tärkeää on, että satamat voivat yhdessä asiakkaidensa kanssa valita tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseen. Tämä edellyttää regulaatiolta joustavuutta ja valinnan mahdollisuuksia.

Suomen Satamaliitto ry pitää pääosin perusteltuina periaatepäätöksen toimenpide-esityksiä satamien ja logististen kuljetusketjujen automaation ja digitalisaation edistämisestä. Osa toimenpide-esityksistä on kytketty ministeriössä ja parlamentaarisessa ohjausryhmässä valmisteilla olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman ehdotuksiin, joiden lopullinen sisältö ei ole lausuntoa kirjoitettaessa tiedossa.

Hiilen hinnoittelu ja markkinaehtoiset päästövähennyskeinot

Suomen valtio priorisoi globaaleja ratkaisuja kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Periaatepäätöksessä kuvataan seikkaperäisesti kansainvälisen merenkulun järjestö IMO:n valmistelussa olevia päästövähennystoimia. Sen sijaan periaatepäätöksessä hahmotellaan kovin karkealla ja yleisellä tasolla Suomelle tärkeitä tavoitteita EU:n oman päästökauppajärjestelmän valmistelussa. Koska EU:n alueellinen merenkulun päästökauppaesitys tulee jäsenvaltioiden käsittelyyn jo kuluvan vuoden aikana, jää Suomen kannan linjaaminen periaateasiakirjassa turhan yleiselle tasolle.

Toimenpide-esitysten mukaan Suomi toteuttaa EU:n komission vaikutusarvioinnin ohella selvityksen kansainvälisen päästökaupan vaikutuksista Suomen ulkomaankauppaan ja kilpailukykyyn. Tämä selvitys on tarpeen toteuttaa pikaisella aikataululla.

Päästökauppajärjestelmä tulee koskemaan meriliikennettä, ja satamilla on järjestelmän toteuttamisessa kaksi satamaspesifistä intressiä: Ensiksikin yksityisoikeudelliset satamayhtiöt eivät voi olla minkään veroluonteisen tai muutoin julkisoikeudellisen maksun kerääjänä aluksilta/varustamoilta. Tämä tehtävä kuuluu yksinomaan julkista valtaa käyttäville viranomaisille.

Toisaalta Suomen Satamaliitto on tukenut ajatusta siitä, että päästökaupan tuottamia varoja tai järjestelmän rinnalle luotavasta innovaatioihin, ja pikemminkin investointeihin, keskittyvästä rahastosta palautuisi varustamoilta kerättyjä varoja takaisin alan (merenkulun ja satamien) investointeihin puhtaan merenkulun edistämiseksi. EU:n komission tänä vuonna julkaistava esitys itse merenkulun päästökaupasta tullee perustumaan järjestelmän fiskaaliseen funktioon unionin elvytys- ja palautumisinstrumenttien kattamiseksi.

Lausunnolla olevassa periaatepäätöksessä esille nostetut tavoitteet päästökauppajärjestelmän lippuneutraalisuudesta, järjestelmän tehokkuudesta, hiilivuodon minimoimisesta, kilpailukykyisyyden turvaamisesta sekä Suomelle eritysten talvimerenkulun olosuhteiden tunnistaminen ovat kaikki hyvin perusteltuja.

Sisävesiliikenne

Periaatepäätös nostaa esille sisävesiliikenteen kehittämisen potentiaalia. kehittäminen edellyttää aluskannan uusiutumista ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin asteittaista siirtymistä myös sisävesiliikenteessä. Sisävesiliikenteen toimenpide-esitykset ovat puhtaasti kansallisia toimia, ja periaatepäätöspaperista uupuvat käytännössä kokonaan Suomen valtion näkemykset joulukuussa 2020 julkistetun kestävän ja älykkään liikenteen strategianyhdeksi keskeiseksi  painopisteeksi nostettuun EU:n sisävesiliikenteen sääntely- ja politiikatoimiin.

SUOMEN SATAMALIITTO RY