Raideliikenteen valmiussuunnittelua koskeva ohjeluonnos
Suomen Satamaliitto ry, 3.12.2020
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Viite Raideliikenne: TRAFICOM/476242/03.04.02.01/2020
Suomen Satamaliitto ry kiittää tilaisuudesta lausua raideliikenteen valmiussuunnittelun ohjeluonnoksesta.
Varautuminen satama-alalla
Osa satamanpitoa harjoittavista satamayhtiöistä tarjoaa hallitsemallaan alueella liikennepalveluita rataverkon haltijana. Kilpailluilla markkinoilla tapahtuva, laajuudeltaan merkittävä satamanpito on yhtiöitetty vuoden 2015 alusta, jonka jälkeen yhtiöt ovat hoitaneet itsenäisesti toimintansa riskien- ja jatkuvuudenhallintaa. Yhtiömuotoisilla satamatoimijoilla ei ole valmiussuunnitteluvelvoitetta.
Yhteiskunnalle kriittisenä toimintona satamatoimialan ja erityisesti huoltovarmuuskriittisten satamien varautumista ja sen edellytyksiä on kehitetty vuodesta 2018 lähtien Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Satamajaoksen toiminnan avulla. Satamatoimiala osallistuu myös HVK:n maaliikennepoolin alaisuudessa toimivan raideliikenneryhmän toimintaan.
Määräykset valmiussuunnittelusta raideliikenteelle
Traficom antoi Raideliikennelain 171 § 2 momentin valtuutukseen perustuvan määräyksen valmiussuunnittelusta 02/2020, joka toi mm. rataverkon haltijoille uuden muotoisia varautumisen velvoitteita. Niiden tarkoituksena on vahvistaa rautatiejärjestelmän toimintaa varautumisen avulla, ja palautumista mahdollisista häiriötilanteista. Määräyksen yleisluonteisuuden vuoksi Traficom on valmistellut luonnoksen raideliikenteen valmiussuunnittelua konkretisoivaksi ohjeistukseksi 1.6.2021 mennessä tehtävien valmiussuunnitelmien tekemiseen.
Kommentit ohjeeseen
Yhteensovittaminen yrityksen muun varautumisen kanssa
Ohjeistusluonnos on selkeästi laajempi mm. sen käyttöön, uusimiseen ja yhteistoimintaan liittyvine ohjeineen kuin varsinainen määräys. Nämä ohjeluonnoksen loppuun kootut aiheet ovat havainnollisia ja auttavat tehtävän hahmottamisessa.
Ohjeen alkuun sijoitettuna ne voisivat ehkä ohjata paremmin varautumisen prosessia ja siitä dokumentoitavien tietojen jakautumista julkisiin tietoihin, sisäisiin liiketoimintatietoihin ja turvaluokiteltuihin tietoihin. Sama jako liittyy osin myös riskeihin. Samalla myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän rooli ja sisältö valmiussuunnitelman rinnalla ehkä selkiytyisivät - nyt ohjeet jäävät sen osalta jotenkin epäselviksi.
Luettavuus
Uuden määräyksen konkretisoiminen on tärkeää siksi, että kaikki toimijat ymmärtäisivät tavoitteet samaan tapaan. Tavoite sisältää silti haasteen jo raideliikenteen toimijarakenteessa: on hyvin eri kokoisia yrityksiä, minkä lisäksi osalle se on ainoa/päätoimiala, osalle toiminto muiden joukossa. Ohjeesta odottavat eniten pienempien yritysten ammattilaiset, joiden riskienhallinta tapahtuu suppeammilla kytköksillä kuin mittavan toiminnan toiminnanharjoittajien riskienhallinnan ammattilaisilla. Terminologian hienosyisyys varautumisen toiminnallisuuden ja valmiussuunnitelmien dokumentoinnin ympärillä tekee oppaasta ’tehtävä – toimenpide’ -ohjeita hakevalle aika raskasta luettavaa. Havainnollistavat esimerkit luonnoksessa ovat hyviä, mutta ohjeen luettavuuden parantaminen ja lyhentäminen olisi toivottavaa.
Käytännön sisältötyö
Ohjeistukset ovat tarpeellisia, mutta ne vaativat rinnalleen myös keskustelua ja koulutusta, jota Traficom on tuottanut toiminnanharjoittajille. Toivomme että se työ jatkuu uusien tehtävien hyödyksi.
Samansuuntainen rooli on myös Huoltovarmuuskeskuksen raideliikenteen poolitoiminnalla. Ne ovat kummatkin tärkeitä satamille, joilla on organisaatiokokoaan suurempi merkitys yhteiskunnan kannalta tärkeiden kuljetusten välietappeina.
SUOMEN SATAMALIITTO RY
Kirsti Tarnanen-Sariola
Apulaisjohtaja