Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelua koskeva arviomuistio - osat tiedon hyödyntäminen ja liikenteen automaation tarvitsema digitaalinen ja fyysinen infrastruktuuri

Suomen Satamaliitto ry, 17.2.2020

Suomen Satamaliitto ry pitää myönteisenä, että liikenteen automaation lainsäädäntökehystä ja toimenpideohjelmaa valmistellaan nykyisessä tilanteessa, jossa teknologia ja tiedonvälityksen nopeus ovat luoneet edellytykset lisätä automaatiota liikenteessä – infrastruktuuripalveluissa, laitteissa, liikenteen ohjaamisessa ja tilannekuvan luomisessa, jne. Yhteiskunnallisen hyödyn saavuttaminen edellyttää kehityksen ohjaamista niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.  

Linjaukset ja periaatteet

Arviomuistion linjaukset ovat hyviä ja kattavia. Automaation etenemisestä huolimatta ihmisen osallisuutta liikenteen hallinnassa tarvitaan edelleen, minkä vuoksi ihmiskeskeisyyden lähtökohta on erityisen tärkeä. Automaation kasvattamiseen johtavien kehityspolkujen on oltava tarvelähtöisiä. Liikenteen solmukohtana toimivien satamien näkökulmasta liikennejärjestelmänäkökulma on keskeinen. Pelkkä tiedonvaihdon rajapintojen avoimuus ei riitä, vaan myös kuljettamisen fyysiset rajapinnat muuttuvat automaation myötä. Liikenteen automaatio tarvitsee kehitystyötä, kokeiluja ja investointeja yrityksiltä uusiin liikennevälineisiin ja järjestelmiin, jotka voivat olla suuruudeltaan huomattavia.   

Julkisen hallinnon mahdollistavaan ja valvovaan rooliin sekä toisaalta tarpeisiin vastaaminen mm. yritysten liiketoiminnan kautta on toimiva työnjaon malli. Kokemus on jo osoittanut, että esim. liikennedatan avaaminen tuottaa sekä hyviä yleishyödyllisiä että kaupallisia sovelluksia. 

Sääntelyä ja toimenpiteitä ohjaava merenkulun automaatiotasojen luokittelu

Satamat ovat jatkossakin vuorovaikutuksessa automatisoituvan meriliikenteen kanssa. Liikennöitävien alueiden fyysiset, liikenteelliset ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat, kuten myös kuljetettavan rahdin ja/tai matkustajaliikenteen luonne. Sääntelyn kehittämisessä em. liikenteen ja satamien toimintaympäristön moninaisuuteen istuu hyvin norjalaisten kehittämä luokittelu (s.30), joka perustuu kolmeen ulottuvuuteen: toimintaympäristön kompleksisuus, miehityksen taso ja autonomian taso. Se näyttäisi tarjoavan hyvän kehikon arvioida automaation vaikutuksia ja vaatimuksia ei ainoastaan alusten, vaan myös satamien tarpeiden näkökulmasta.                           

Tavoitteet

Toiminnan aika on nyt, kuten arviomuiston linjauksissa todetaan. Tilannekuva ratkaisuista ja edelleen tarvittavista toimista täsmentyy koko ajan työssä, jota tehdään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hallinnon tärkeänä roolina on kannustaa ja helpottaa kokeiluja, joilla testataan keinoja edistää asetettuja tavoitteita. Arviomuistion kappaleessa 3 kuvattu liikennemuotojen tavoitteenasettelu on ymmärrettävästi laaja. Tekstimuotoisuus omalla tavallaan hankaloittaa tärkeysjärjestyksen ja asioiden keskinäisen hierarkian ja sidonnaisuuksien hahmottamista. Olisiko työnkentän hahmottamiseen jatkossa kehitettävissä vastaavaa grafiikkaa kuin tiedon jakamista koskevaan kappaleeseen laaditut havainnollistukset?

Yksittäisten liikennemuotojen tai toimintojen osalta toimenpiteet ovat loogisia. Satama-alan yritykset suunnittelevat ja ovat osallisina oman liiketoimintansa kannalta tarpeellisiksi katsomissaan digitalisaatiota ja automaatiota kehittävissä hankkeissa.

Automaatiota tukevan digitalisaation mahdollistama globaali verkottuminen esim. merenkulkua sisältävissä kuljetusketjuissa etenee jo tavalla, jossa se on jo osan suomalaisten satamien ulottuvilla. Yrityskohtaiset hankkeet ovat usein ’kokoaan suurempia’ luodessaan uusia toimintamalleja.  Olipa liikennemuoto mikä hyvänsä, kokemukset kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta ovat tarpeellisia.  Tiivis hallinnon, tutkimuksen ja yritysten vuorovaikutus on erittäin tärkeää, jotta kehityshankkeiden ja kokeilujen tuottama ymmärrys liikenteen automaation edistämiselle – saavutukset ja havaitut lisätarpeet tai esteet – sallii täsmentää kuvaa toimenpideohjelmasta.

Koska kehitysvauhti on nopeaa toimenpideohjelman aikataulutusta voisi ohjata myös tilannekuva siitä, miten edetään toisaalta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, toisaalta sääntelyssä ja kehittämisen/investointien suunnassa.

Tiedon jakaminen ja sen edellytykset

Luku 5 (Tiedon jakaminen ja sen edellytykset liikenteen automaation näkökulmasta) käsittelee periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Liiton näkemys on, että datatalouteen on luotava niin julkista hallintoa kuin yrityksiä koskevat periaatteet ja pelisäännöt datan jakamiseen sen hyödyntämiseksi. Tiedonjaon velvoitteita on arvioitava huolellisesti.

Liikenteenohjauksen uudelleen organisointi 2019 alussa antaa hyvät lähtökohdat kehittää julkisen ja yksityisen tiedon hyödyntämistä. Liikennedataa tuottavat sekä julkishallinnon toimijat että yritykset. Osa tiedosta on avattavissa muiden toimijoiden käyttöön arviomuistiossa esitetyn hajautetun tiedonjaon periaattein. Lähtökohtana on kuitenkin oltava se, että yritysten välisiin kaupallisiin sopimuksiin perustuvan datan avaamisesta päättävät sopimusosapuolet itse, yksityisoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

 Niin ikään sellainen tilanne ei ole toivottava, jossa yrityksiä julkisen velvoitteen perusteella velvoitettaisiin luovuttamaan dataa viranomaiselle, joka jakaisi niitä myöhemmin samojen yrityksen tarpeisiin maksullisen rajapinnan kautta. Saman logiikan mukaisesti yrityksen on voitava saada korvaus jakamastaan datasta silloin kun se tuottaa sitä omasta toiminnastaan itse hankkimillaan ja ylläpitämillään järjestelmillä. Sensoreilla varustettujen älykkäiden laitteiden ja tiedonvälityksen tehokkuuden ansiosta tiedonhankinnan mahdollisuudet ovat laajentumassa nopeasti uusille alueille.