Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun arviointiohjelma

1. Arvioinnin lähestymistapa, kehittämisnäkökohtia

Uuden, lakisääteisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet ovat kattavat. Olennaista työn valmistelun kannalta on kuitenkin vaihe, jossa suunnitelmalle asetettavat tavoitteet asetetaan. Jos tavoitteiden määrittelyssä onnistutaan valitsemaan riittävän selkeät, ja nimenomaan liikennejärjestelmän rooliin mahdollistuvat tavoitteet, on uskottavampaa, että myös vaikutusten arviointi pystyy tuottamaan päätöksenteolle hyödyllistä informaatiota. Mikäli liikennejärjestelmäsuunnitelmalla pyritään "ratkaisemaan kaikki talouden strategiset haasteet", on riski, ettei hyväkään vaikutusten arviointiprosessi pysty tuottamaan tavoiteltavaa tukea päätöksenteolle.

Vaikka tavoitteena on kokonaisvaltainen liikennejärjestelmä, on tarpeet tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen kohdalla järkevä erotella. Ja sen ohella kuitenkin huomata, että samoja väylät mahdollistavat Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyisyyden ja arjen henkilöliikenteen. Merikuljetusten yksi merkittävä, ja ympäristötehokkuutta korostava piirre on, että Suomen satamiin liikennöivät matkustaja-alukset kuljettavat merkittävän määrän rahtia, mistä rahti leviää laajasti koko maahan. Rahdin ja matkustajien kuljettaminen samoilla aluksilla on osoitus merikuljetusten ympäristötehokkuudesta.

2. Huomioidaanko vaikutusten arvioinnissa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmat kattavasti

Vaikutusten arvioinnin ohjelma-asiakirjassa jää luvattoman vähäiselle tarkastelu logistisista kytkennöistä, logistisista ketjuista ja käytävistä Suomen ulkopuolella. Tämä on selkeä puute. Logistiikka ei ole vain Suomen sisäisen liikenteen toimivuutta. Koska myös Euroopan liikennepolitiikan rahoitusinstrumentit ovat Suomen liikenneverkkojen kehittämisen kannalta aivan keskeisessä, ehkä tähän saakka valtion vähäisellä huomiolla ollut voimavara, tulisi TEN-T verkkojen kehittäminen ja niihin kansallinen (LJS) kytkeytyminen nostaa arvioinnissa osaksi kansainvälisen saavutettavuuden tavoitetta. Ellei aivan omaksi tavoitteekseen siihen liittyvän rahoituksen merkityksen vuoksi.

Suomen satamat tukevat Suomen valtiota sen pyrkimyksissä laajentaa ja jatkaa EU:n ydinkäytävää nykyisestä Etelä-Suomen kattavasta kahden ydinverkkokäytävän kokonaisuudesta.

Toinen arviointiasiakirjassa vähäiselle huomiolle jäävä näkökulma on kuljetusketjujen näkökulma. Tavaraliikenteen kuljetusketjun sujuvuus tulee olla toimivan liikennejärjestelmän strategisen tason lähtökohta.

3. Minkälaista viestintää ja vuorovaikutusta

Valtakunnallisen suunnittelun ja alueellisen sekä maakunnallisen suunnittelun yhteys ei ole oikein tullut selväksi. Valtakunnallisen, strategisen suunnitelman vuorovaikutus alueilla on olennainen osa suunnitelman hyväksyttävyyttä, varsinkin kun varsinaisen pääprosessin (LJS) ohella on julkilausutusti tarkoitus päivittää runko/pääväyläasetus, millä on tunnetusti mittavaa alueellista kiinnostusta. 

Suomen Satamaliitto
Annaleena Mäkilä