Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus v. 2022 - 2027

Suomen Satamaliitto ry, 19.11.2019

ELY-keskukset ohjaavat tulevan kauden vesienhoidon suunnitelmien laadintaa valmisteilla olevalla ohjeistuksella.  Suomen Satamaliitto ry katsoo, että arviointi tulevan suunnittelukauden tarpeista ja suunnitellut seitsemän toimenpidekokonaisuutta vastaavat aiheen kokonaiskuvaa kauppamerenkulun satamien näkökulmasta.

Vesienhoitosuunnitelmien painopisteistä satamatoimialalla

Kansallisesti pääasiallisin vesien tilan haaste on edelleen rehevöityminen. Merenkulun ja satamien osalta tähän vastataan vuosina 2019 - 2021 Itämerellä voimaan astuvalla matkustaja-alusten käsittelemättömien käymäläjätevesien päästökiellolla. Vaatimukseen on matkustajasatamissa varustauduttu kunnalliseen yhdyskuntajäteveden käsittelylaitokseen liitettyjen viemäröintijärjestelmien lisärakentamisella. Satamiin jätevesiä jättävien rahtialusten jätevedet pystytään hoitamaan liikkuvalla kalustolla.  

Satamatoiminnassa vesiensuojelun painopisteitä on järkevää kohdentaa ennen kaikkea tulevan ohjelmakauden seuraaviin toimenpidealueisiin:

2. Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien ja toimenpiteiden toteuttaminen

3. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen

7. Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen 

Yhteistyön lisääminen vesienhoitoalueilla

Satamayhtiöt ovat edustettuina suurimmassa osassa vesienhoitoalueiden yhteistyöryhmiä. Tämä auttaa näillä alueilla sovittamaan toimialakohtaisia kysymyksiä alueelliseen kokonaisuuteen ja tunnistamaan yhteistyöaiheita muiden toimijoiden kanssa toimenpidekokonaisuuksien sisällä. Alueellisen ja paikallisen B2B- sekä B2G-yhteistyön keinoin voidaan esim.:      

- kehittää toimintavarmuutta ja varautumista mm. vaarallisten aineiden käsittelyssä, riskien hallinnassa ja mahdollisten vahinkojen rajoittamisessa. Toimet parantavat myös varautumistoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

-  etsiä ratkaisuja teollisen jätevesien käsittelyn kanssa erityisesti haitallisia aineita sisältävien ruumanpesuvesien hallintaan, jolle on vaikea löytää teknistaloudellisesti hyviä ratkaisuja.

- tehdä yhteistyötä hulevesien hallinnassa: Kaupunkialueiden hulevesiä johdetaan vesistöihin usein satama-alueen kautta purkautuvilla viemäreillä, mikä voi vaikuttaa sataman veden laatuun. Ratkaisun löytäminen vaatii yhteistyötä, koska satamalla ei ole keinoja hallita ulkoisen valuma-alueen vesien laatua. 

Satamien toiminnalliset ympäristöluvat edellyttävät niiltä lastinkäsittelyalueiden hulevesien hallintaa erottelukaivoilla, joiden varustelu riippuu alueen toiminnoista ja siellä käsiteltävien lastien ominaisuuksista.   

Tuki innovatiivisille kokeiluille 

Yhteistyöllä toteutettaville ratkaisuille tulisi varmistaa tukea vesienhoitoalueiden suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Perinteisistä toimintamalleista tai yhteistyömuodoista poikkeavat ratkaisut vaativat usein tukea ympäristöhallinnolta. Kokeiluhankkeisiin kannustaminen ja niiden avustaminen madaltaisivat kynnystä kokeilla uusia menetelmiä.  

Erityisesti pkt-yritykset, joihin myös osa satamista lukeutuu, hyötyisivät hallinnollisen ja teknisen asiantuntemuksen tarjonnasta vesienhoidon kehittämisessä. Yhteistyöryhmissä voitaisiin tiedottaa myös alueellisen kehittämisrahoituksen kautta tarjolla olevista mahdollisuuksista.  

Suomen Satamaliitto ry  

Kirsti Tarnanen-Sariola
Apulaisjohtaja